keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Kevat on vaihtunut kesaan

Kevaan aikana on ehtinyt tapahtua.

Mieheni leikkaus tapahtui toukokuun alussa taalla Mersinsisa upouudessa valtionsairaalassa. Han oli sairaalassa yhden yon. Leikkaus sujui tosi hyvin ja samoin toipuminenkin. Mieheni sai ruhtinaalliset 20 paivaa lomaa leikkauksen jalkeen, jonka aikana kavaisimme Kappadokiassa lankoni ja vaimonsa kanssa :) Se oli kaksi paivaa ja kolme yota tiivista kavelya ja nahtavyyksien katsomista. Kavimme Göremen ulkoilmamuseossa, viinitehtailla alueella, Zelven ulkoilmamuseossa, Avanoksessa, Ürgüpissa, Uçhisarissa, Ortahisarissa, viimeisimpina Derinkuyun maanalaisessa kaupungissa seka Ihlara laaksossa.







Taytyy sanoa etta tuo Kappadokia on todella maaginen paikka. Maisemat jaksavat kiehtoa joka kertau uudella tavalla. Isoja miinuksia on kalleus ja huono laatu palveluissa turisteille. Esim turistialeuilta on todella vaikeaa loytaa kunnon ruokapaikkaa josta saa hyvaa ruokaa. Ruoka oli parhaimmillaan keskitasoa vaikka hinta oli todella korkea. Samoin hotellit. Halvimmillaan hotellihuoneen voi saada 20 EUR:lla per yo, mutta huoneiden taso on aivna jarkyttavaa. Loytyy hometta, ransistyneita huonekaluja, pinttyneen likaisia kylppareita (jos sellaista edes saa omaan huoneeseensa), narisevia sankyja, maalamattomia seinia, polykerros joka esineen paalla. Aamupala on naurettavan pienella lautasella hilloja ja juustoja. Siella ei tunnuta kovin laatuun panostettavan. Hienoja hotelleja on myos tarjolla mutta niiden hintahaarukka oli aivan liian kallis meille (100 EUR/yo). Ja hauskinta oli juttelu paikallisten kanssa. Heilla tuntui olevan ihmeellisimpia tarinoita kerrottavana miljoonamyynneista ja omaisuuksistaan, vaikka esim heidan kauppansa tai tehtaansa oli pienenpieni polyn kuorruttama ratisko ja han itse oli ainoana toissa (kuinka moni miljonaari on toissa itse 24 h/7). Hinnat olivat myos monissa paikoissa pilvissa!!! Loysimme sentaan yhden kaupan josta saimme ne pakolliset tuliaiset edullisesti, tosin senkin myyja tuntui olevan elamaansa kyllastynyt vanhus. Mutta kaksi kertaa Kappadokiassa riittaa minulle tassa elamassa. Ehka viela joskus muutaman vuosikymmenen jalkeen sinne voisi menna :)

Mieheni leikkauksen aikoihin aitini kavaisi myos taalla. Han oli kolme viikkoa joka oli todella mahtavaa aikaa meille! Lapset tykkasivat ja oli kivaa viettaa taas aikaa aidin kanssa. Han myos auttoi meita mieheni leikkauksen aikana huolehtimalla lapsista. Se on vain ihanaa kun on perhetta lahella sellaisina hetkina <3

Aidin ja Kappadokian reissun jalkeen mieheni isoveli Ruotsista tuli perheensa kanssa vierailulle pariksi viikoksi. Heidan kanssaan mieheni kavaisi myos yhden paivan Kappadokiassa, mutta itse en siihen enaa pystynyt vaikka olisi autossa tilaa ollutkin :) Me asustimme pari paivaa anoppini luona, varsinkin koska lapset tuolloin toipuivat elamana ensimmaisesta oksennustaudista.

Olen myos yrittanyt pari kuukautta vahentaa elopainoani siedettaviin lukemiin. Tavoitteena olisi paasta lahelle 60 kiloa ja paasta eroon lapsien syntymasta lahtien mukana roikkuneesta pomppovatsasta. Apuvalineina mulla on ollut internet, kuntopyora ja kova tahto. Tuntui etta vihdoin tana vuonna olen valmis tahan KUNNON tiputukseen. Viimekin kesana laihdutin mutta ne kilot tuli nopeasti takaisin talven ylensyonnilla. Kahden kuukauden ajan olenkin poistanut ruokavaliosta taysin limpparit ja vaalean leivan. Samoin alyton makeanhimo ja suklaansyonti on korvattu hedelmilla ja tayttavammilla aterioilla. Aamuisin syon myslia ja jogurttia, iltapaivisin paljon hedelmia, iltaisin ainoastaan yhden lautasellisen mita vaan ruokaa on tarjolla, pari kertaa viikossa pelkastaan salaattia. Illallisen jalkeen aamuun asti syon korkeintaan yhden keksin teen kanssa ja juon paljon vetta. Iltaisin poljen pyoralla ja teen vatsalihastreenia. Alkupainoni oli 66.7, eilen vaaka osoitti 61.7. Eli 5 kiloa on lahtenyt jo pois ja se nakyy! Housukoko on tippunut yhdella, vaatekoko samoin. Turvotus kasvoissa on kadonut ja vatsan pompotys reilusti havinnyt. En siis enaa nayta 5 kuukaudelta raskaana olevalta :) Viela on toita tehtava etta saan vatsalihakset kondikseen, ainakin ajattelin koko kesan ja talven ajan treenailla muutaman kerran viikossa. Ja terveellinen ruokavalio tulee pysymaan! Koko olo on parantunut huomattavasti laihdutuksen jalkeen. Suon itselleni kylla herkkujakin silloin talloin, mutta vain yhden annoksen verran :) On ihanaa kun voi vihdoin tuntea itsensa hyvaksi omassa vartalossaan eika haveta ja piilotella sita. Ehka viela joku paiva kehtaan menna bikinissakin rannalle :)

Ramadan alkoi myos eilen. Tana vuonna minulla on aikomus paastota koska en aikaisempina vuosina siihen pystynyt. Kesan pakottava kuumuus ja pitkat paastoajat vahan pelottavat mutta eikohan siihenkin totu kun ottaa rauhallisesti. Taman viikon lopulla toivottavasti paasen aloittamaan. Ollaan tehty jo paljon valmisteluja ja mietitty ruokapuolta. Ramadan on kylla ihanaa aikaa ja toivotankin kaikille ihanaa Ramadania!!

Ramadanin jalkeen olisi miehellani tiedossa reissu kotikylaansa serkkkunsa haihin. Mina en varmaankaan lasten kanssa lahde koska reissu on aivan liian raskas ja vaikea lasten kanssa jo pelkastaan yosijan takia. Katsotaan sen jalkeen mita me keksittaisiin tana kesana tehtavaksi. Ensi vuonna olisi tarkoitus lahtea sitten koko perheen voimalla Suomeen, kun mieheni vihdoin saa vihrean passin. Talloin han ei tarvitse viisumia mihinkaan Euroopan maahan, paitsi Kreikkaan. Silmissani vilisee jo ajatukset Ruotsista, Eestista ja muista lahimaiden kaupunkivierailuista, ehka jopa Venaja. Tai sitten vaan laajaa kotimaan matkailua ehka voitais kavaista jopa Lapissa :) Haaveilu on ihanaa, mutta luultavasti mikaan naista ei tule toteutumaan haluamallani tavalla! Kunpa vaan jaksaisin odottaa ensi kesaan asti!!

Toivotan kaikille mahtavaa kesaa ja ihania loma-aikoja!!