Aika menee ja blogi vaan pysyy hiljaisena. Se vaivaa minua mutta en keksi mitään mistä kirjoittaa. Kotona vaan makaan sohvalla hirveän helteen armoilla. Helle kylla hikoiluttaa ihan kunnolla vaikka mitään ei tekisi. Vaatekertaa on vähennetty kunnolla ja ollaan jo sivettömyyden rajoilla, mutta ei voi mitään koska kaikki enempi vaate tuntuu niin tukalalta. Onneksi helteiden on luvattu hellittävän täksi viikonlopuksi edes. Raskaana ollessa helteet ovat aivan hirveitä, vaikka ennen niitä kovinkin rakastin.
Me käytiin viikko sitten hakemassa mulle vihdoin mun oma turkkilainen henkkari eli olen nyt virallisesti Turkin kansalainen ihan käytännönkin tasolla :) En ole vielä saanut kunniaa vilauttaa tätä henkkaria kenellekään, mutta on ihanan vapauttavaa tietää että minne tahansa menenkin minua ei katsota kummasti passia ojentaessani, koska olen aivan samanlainen kuin muutkin :) Okei, en ulkonäöltäni mutta laillisesti :)
Kesän tuloa Turkissa huomaa myös hääsesongin avautumisesta. Viimeiset kaksi viikonloppua meitä ovat “ilahduttaneet” naapuruston häät, joita vietetään täälläpäin kaduilla tai hääsalongeissa (näitä ei meidän lähistöllä ole). Jos häitä vietetään kadulla, viettokohta valitaan läheltä sulhasen kotia. Kadun reunalle tuodaan musiikkisysteemi sekä paljon muovituoleja vieraille. Äänijärjestelmän testaus alkaa yleensä klo 19, häät 19.30 – 20.00. Kaupungin järjestyssääntöjen mukaan häiden tulee päättyä klo 23.00 mennessä, muuten häiden järjestäjät voivat saada sakkoja. Kunnon naapurikyttääjänä olen tarkka näiden sääntöjen noudattamisesta ja olen aina valmis kännykkä kädessä soittamaan virkavallan apuun jos a) häät kestää yli 23.00 b) jos häissä ammutaan aseilla ilmaan (yleinen tapa itä-Turkissa) tai c) muita tappeluita tai sekoiluja tapahtuu häiden aikana. Viime viikonloppuna teki kyllä mieli soittaa poliisit paikalle ihan vaan musiikin takia. Se oli aivan HIRVEÄÄ ulvomista ja määkimistä volyyminappulat täysillä. Me ei voitu tehdä muuta kun istua kotona sisällä kuumassa ikkunat ja ovet kiinni. Joskus he soittavat tosi mukavaakin musiikkia jolloin on ollut ilo istua parvekkeella ja seurata juhlaväen tanssimista.
Tässä viime viikonlopun tunnelmaa, aivan meidän parvekkeen edustalta.
Täällä joka häissä soi ehdottomasti Kolbasti seka Hadisen euroviisukappale Düm Tek Tek. Kolbastia tanssivat vanhat sedät ovat ehdottomasti hauskinta seurattavaa :) Kolbastista kirjoitin jo
täällä.
Raskaudesta vielä lyhyesti. Viikkoja on jo kertynyt 11 + 2 eli kolmas kuukausi täyttyy pian. Ensi viikon torstaina mennään lääkärille taas. Kuulema silloin sukupuolikin voidaan saada selville (jos on poikia tiedossa, ne näyttävät sukupuolensa aikaisin) Vatsa on jo kivasti pyöristynyt (näyttää kun olisin jo 4 kuulla) ja etenkin iltaisin turvonnut hirveästi. Makeakin on alkanut maistumaan pieninä annoksina ja jäätelöä meneekin hyvin :) Kiloja tulee hyvin hitaasti mutta varmasti. Olo on muutenkin todella hyvä, aina silloin kun vaan syön säännöllisesti. Heikko olo helteessä on KAMALA.
Turkkilaisia uskomuksia raskaudesta:
- Jos raskaana syö paljon kalaa, lapsi ei opi puhumaan nopeasti.
- Jos raskaana syö kananmunia, lapsi syntyy kaljuna.
- Jos raskaana käsittelee lihaa, kalaa, mansikoita, kirsikoita sekä karhunmarjoja, ja käsillään tahraa jonkun paikan ruumiistaan niin lapselle tulee siihen kohtaan punainen “tahra” joka ei lähde pois.
Näissä asioissa anoppini on tietenkin minua valistanut kun syön kananmunia/kalaa/mansikoita. Etenkin tuo tahra asia pelottaa häntä kovasti ja varottelee syömästä liikaa mansikoita tai kirsikoita. Syötyäni hän myös hoputtaa minut nopeasti käsien pesuun. Hohhoijaa… :)
AURINKOISTA viikonloppua kaikille! :)
