Turkin oleskeluluvasta uutta asiaa

Nyt on isani oleskelulupa hakemus pistetty sisaan ja se kuuluisa sininen vihko pitaisi sitten kayda noutamassa viikon paasta.

Turkissa on viime vuoden helmikuusta lahtien tullut voimaan laki jonka mukaan Suomen kansalainen ei voi oleskella Turkissa enempaa kun 3 kuukautta 6 kuukauden sisalla. Ennen oli mahdollista aina kayda vaikka koti-Suomessa viikon reissussa ja tulla takaisin jolloin alkoi uusi, kolmen kuukauden viisumijakso. Eli nykyaan jos suomalainen haluaa lomailla Turkissa vaikka 4 kuukautta yhta mittaan hanen taytyy hakea Turkista oleskelulupaa.

Joka paikassa ja joka suusta tulee vahan eri tietoa mita oleskelulupaa varten tarvitaan niin tassa on sita tietoa mita meille kerrottiin ja mita papereita me haalimme kasaan taalla Mersinissa. Lisaa siis tietoa pakkaa sekoittamaan :) Olen huomannut etta kaytannot vaihtelevat eri kaupungeissa mika on kummaa koska lait ovat samat kuitenkin.

Netissa on pyorinyt myos tietoa etta ensimmaista oleskelulupaa pitaisi hakea kotimaasta ennen Turkkiin tuloa. Tama on vaarin! Ensimmaista oleskelulupaa voi hakea paikallisesta ulkomaalaispoliisista.

Isani on siis elakelainen jolla on elakepaatos Suomesta. Han ei omista virallisesti asuntoa Turkissa vaan han asuu meidan luona papereissa. Han haki oleskelulupaa perhesuhteihin vedoten.

Me tarvitsimme:
- Oleskelulupa hakulomake taytettyna. Pitaa olla tietokoneella taytetty ja printattu. Siina on kaksi sivua, etu-ja takasivu, ne pitaa printata yhdelle paperille etu-ja takapuolelle. Naita lomakkeita EI saa ulkomaalaispoliisilta. Loytyy osoitteesta: yabancilar.iem.gov.tr/form%20excel.xls (vaatii Excelia)
- Vapaamuotoinen kirjoitettu hakupyynto (dilekçe). Esimerkkihakemuksia loytyy osoitteesta: http://www.altso.org.tr/index.php?option=com_content&task=view&id=216&Itemid=23&limit=1&limitstart=1 Me kaytimme ensimmaista esimerkkia, muuttaen tietenkin kaupungin tiedot oikeiksi ym. Tassa hakemuksessa pitaa erityisesti mainita viimeisin tuloleiman paivamaara seka kuinka pitkaksi aikaa haluaa oleskelulupaa hakea. Tietokoneella kirjoitettu ja printattu. Tata tehdessa tarvitsee hiukan turkinkielen ymmarrysta.
- 5 passivalokuvaa (ei 4 niin kuin kaikkialla muualla on kirjoitettu)
- Elakepaatos ja sen turkinkielinen kaannos. Pitaa olla kaannetty valanantaneella kielenkaantajalla (yeminli tercuman). Kaantaminen maksaa heilla noin 30 liiraa/sivu.
- Veronumero. Tama haetaan paikallisesta verotoimistosta (vergi dairesi). Siella pitaa olla mukana passi ja passin etusivusta kopio! Yllattaen numeron saanti on yksinkertaista ja nopeaa mutta varautukaa siihen etta verotoimistossa ei kukaan osaa englantia! Veronumeroa kaytetaan ulkomaalaispoliisissa maksujen rekisteroimiseen.
- Passin etusivusta ja viimeisimman tuloleiman sisaltavasta passin sivusta kopiot seka tietenkin passi.

Seka paaaaaaaaaljon karsivallisyytta, avomielisyytta (uusi maa, erilainen byrokratia) ja aikaa, jonottamiseen. Ma itse sain tarpeekseni tata ruljanssia hoitaessa koko ulkomaalaispoliisista. Sainpahan taas vastailla paljon kysymyksiin etta mista olet kotoisin, nerelisin. Taman jalkeen alkoikin sitten lisakysymykset esimerkiksi missas se on, mita kielta te siella puhutte. Verotoimistossa multa kysyttiin jopa etta osaanko lukea-kirjoittaa :)

Hinnoista sen verran etta ensimmaisen oleskeluluvan saamiseksi maksetaan vihkomaksu 198 liiraa, sen jalkeen on viisumimaksu 308 liiraa ja taman paalle lisataan halutun ajan maksu. Isani haki kahden vuoden oleskelulupaa ja maksoi viela taman paalle 270 liiraa (muistaakseni). Kallista on nain ensikertalaiselle mutta taman jalkeen maksaa vaan tuosta halutusta oleskeluajasta eika tarvitse murehtia paivista.

Onnea!

Arkista taivallusta

Yksi syy miksi en hirveasti ole blogiini kirjoittanut on se ettei meidan arjessa mitaan erikoista ole tapahtunut. Ei sita aina jaksa kirjoittaa siita kun mentiin anopille tai etta tana iltana syotiin tata ja tuota. Lasten kanssa paiva on aika rutiininomaista. Aaamulla ylos, aamupala, sen jalkeen ulos jos ilma on hyva. Ulkoilun jalkeen ruokailu, leikkimista, valipalaa, iltaruoan valmistusta, illallinen, iltatee ja nukkumaanmeno. Tama rutiini toistaa itseaan kaavamaisesti melkein ympari vuoden. Tosin kesalla me kaydaan rannalla ja uima-altaassa jolloin rutiini hieman muuttuu.

Isommat asiat mitka elamaamme on vaikuttanut oli mieheni isoveljen muutto tanne. Heita autoimme todella paljon alkuaikoina kaiken perusasian haalimisessa. Kuskasimme heita kauppoihin ja kiertelimme heidan kanssaan huonekaluliikkeissa makutuomareina. Nyt heidankin asuntonsa on sisustettu ja valmis, joten tamakin kiireys on jaanyt. On ollut kivaa saada tanne uusia sukulaisia ja pidankin mieheni isoveljesta ja taman vaimosta todella paljon. He ymmartavat hyvin myos eurooppalaista elamaa kun ovat parikymmentavuotta Hollannissa asuneet.

Toinen asia jota talla hetkella hoidamme on isani oleskelulupahakemus. Sen kanssa on ollut kirjava sato ongelmia, joskin isoimmat niista on nyt hoidettu. Nykyaanhan on laki taalla Turkissa, joka kieltaa ulkomaalaista oleskelemasta 6 kuukauden sisalla enempaa kun 3 kuukautta. Isani on taalla nyt kevaaseen asti, joten han tulee tarvitsemaan oleskelulupaa. Mita netissa olen lukenut niin hakeminen on kuulema helppoa ja netissakin Istanbulin paapoliisilaitoksen sivuilta loytyi ihan listakin mita liitteita hakemukseen tarvitaan. No sehan ei tietenkaan pitanyt paikkaansa Mersinin poliisilaitoksella vaan saimme uuden ihan erilaisen listan liitteita. Niita talla hetkella yritamme haalia kasaan jotta saamme hakemuksen laitettua sisaan talla viikolla.

Mersinissa on aikalailla ruuhkaa talla hetkella ulkomaalaispuolella koska syyrialaisia "pakolaisia" on tanne tullut. Kirjoitin "pakolaisia" koska ne kaikkein karsivimmat eivat tanne asti ole paasseet vaan rikkaimmat. Taalla liikenteessa nakee useita paivittain kymmenia luksus-autoja syyrialaisilla rekisterikilvilla. Kauppakeskusten parkkipaikat ovat myos niita taynna. Kaytyamme poliisilaitoksella siella parin tunnin sisalla kavi monia kymmenia syyrialaisen oloisia pakolaisia, jotka olivat kaikki hyvinkin muodikkaasti pukeutuneita (niin miehet kun naisetkin). Olen kuullut eraalta yliopiston professorilta etta syyrialaisilla pakolaisilla on taysi oikeus opiskella Mersinin yliopistolla ilman mitaan hakemista tai aiempia todistuksia. Jos joku syyrialainen menee yhtena paivana yliopistolle ja sanoo etta haluaa opiskella tata ainetta, yliopiston tyontekijalla ei ole valtaa sanoa ei. Hanesta tulee heti oppilas ja paasee tunneille. Tietenkin kokeissa ym pitaa parjata samalla tavalla kun muiden. Varmasti muitakin tallaisia etuuksia on, joista en tieda. Harmi vaan etta suurinosa naista "edunsaajista" on niita rikkaita joilla on jo parhaimmat varat elamaan. Kaikkensa menettaneet, sodasta todella karsivat, asuvat Syyrian rajan lahella rakennetuissa pakolaisleireisssa. Kuulema naita pakolaisia on jo yli 150 000 Turkissa. Nykyiset leirit ovat tupaten taynna joten Adanaan ollaan rakentamassa 13 000 pakolaista vastaanottava leiri. Toivoisin etta tilanne Syyriassa muuttuu paremmaksi etta pakolaiset paasisivat takaisin koteihinsa.

Meidan asuntoon asennettiin myos turvakamerat talla viikolla. Nyt piha, ala-aula, ulko-ovi ja kellarin sisaankaynti ovat ymparivuorokautisessa valvonnassa jonka toivomme vahentavan talossamme tapahtuneita murtoja. Meidan taloon on jo parin vuoden sisalla murtauduttu kahteen asuntoon seka yhteen yritettiin murtautua mutta se havaittiin ajoissa ja poliisi sai tekijat kiinni. Nama kaikki murrot ovat tapahtuneet ihan paivasaikaan joka on tehnyt koko jutusta vielakin pelottavampaa.

Meilla talvi jai vahaksi aikaa taka-alalle ja aurinko on paistanut kolme paivaa pilvettomalta taivaalta! Lampotila on noussut jopa +18 asteeseen auringossa ja eilen olikin mahtavaa olla puistossa lasten kanssa kun aurinko helli. Tanaan varmasti menemme uudestaan!

Aurinkoa toivotellen kaikille!

11 kysymysta

Sain Petralta haasteen, kiitos siita! Vastataanpa naihin kysymyksiin :)


1. Mistä haaveilet tällä hetkellä?
Talla hetkella haaveilen matkasta jonnekin ihanan kauaksi, vaikka New Yorkiin, eika olisi huolia rahasta tai ajasta. Saisi asua siella niin pitkaan kun haluaa ja kierrella joka paikassa seka tehda mita haluaa. Kaikkein suurin haave on tehda road trip Amerikan halki yllaolevilla ehdoilla. Ei varmaan tule onnistumaan tassa elamassa, mutta haaveillahan me mennaan eteenpain, eiko? :)

2. Millainen oli vuosi 2012?

Vuosi 2012 oli kaikinpuolin todella hyva vuosi. Monet ongelmat ratkaistiin ja kesan matka Suomeen oli koko vuoden kohokohta. Sita odottaessa koko alkuvuosi meni vauhdikkaasti ja loman jalkeen jaksoi taas arkea pyorittaa hieman paremmin. Lapsetkin kasvavat koko ajan. Viime vuoden ehdottomasti vaikein juttu oli vessakoulutus, josta onneksi selvittiin pahemmitta traumoitta ja vahingoitta :)

3. Oletko aamu- vai iltaihminen?
Olen ehdottomasti iltaihminen. Aamulla voin valista olla hyvinkin karttyinen mutta se menee ohi yleensa :) Illalla en haluaisi menna nukkumaan ollenkaan. 

4. Minne haluaisit matkustaa nyt?
Mainitsin jo tuolla ylempana etta New York voisi olla kiva. Tai Amerikka yleensakin. Kauko-ita vaikkapa Bangkok tai Hong Kong tai Shanghai myos kiinnostavat. 

5. Minkä asian tekisit toisin menneisyydessäsi jos voisit?
Menneisyydessa on hirvean vahan sellaisia asioita joita kadun, koska niidenkin epaonnistumisten jalkeen olen tahan tilanteeseen paassyt. Valista piti tehda sellaisiakin radikaaleja ratkaisuja jotta paasin paamaaraani.

6. Lempiruoka ja kuka sen valmistaa?
Mulla on monia lempiruokia. Tykkaan hirveasti kiinalaisesta ruoasta (ihan mika vaan kiinalainen kay), samoin intialaisesta, pizzasta, pastasta (kaikki makaronit kay), mcdonaldsin hampurilaisista ja tonnikalasta, jota voin syoda vaikka joka paiva kyllastymatta! Teen aika paljon taalla itse kiinalaista ja intialaista seka erilaisia pastoja, mutta parhaimpia ruokia edelleen saan Suomen ravintoloista. Etenkin Suomessa tehdyt pizzat on jotain taydellisyytta jota en ole viela itse ihan oppinut tekemaan! :) 

 

7. Miten haluaisit viettää eläkepäivät?
Mieheni kanssa jossain kivassa, lampimassa kaupungissa yhdessa asioita tehden ja matkustellen. 

8. Elämäsi eläin?
Mulla oli kissa 16 vuotta kunnes se jouduttiin lopettamaan. Ehka elamani kotielain oli tama, mutta elain joka aina kiinnostaa on hevonen! Olen kait loppuikani hevoskarpasen purema :) Ratsastellut olen vuosikausia Suomessa, Turkissakin kavin vuoden verran taalla Mersinissa mutta piti lopettaa koska oli liian rankkaa seka kallista. Aion kyl myohemmin uudestaan aloittaa.

9. Sielunmaisemasi?
Jos tassa tarkoitetaan minkalaisessa maisemassa sielu lepaa (?) niin ehdottomasti minulle se on kesainen Suomi. Etenkin maaseutu. Aurinko paistaa, pellolla kasvaa vilja, sininen taivas, linnut laulaa ja kesa tuoksuu. Tama on minulle rauhaa tuova maisema. Taalla ulkosuomalaisena tata maisemaa kaipaan kaikkein eniten.

10. Tärkein esine kotonasi?
Tarkein esine on kait tama tietokone. Se on minulle kaikki elama lasten ulkopuoella. Katson telkkaria koneelta, olen facebookissa, pelaan, kuuntelen ja lataan musiikkia. Ilman tietokonetta on aika tylsaa, koska Turkin telkkari seka viihdetarjonta on aika olematonta tai todella absurdia mun makuuni.

11. Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi?

Riippuu tilanteesta. Syon elaakseni arkisin mutta paikan vaihtuessa elan syokseni. Nautin talloin ihan eri tavalla ruokailusta kun kotona. Haluaisin syoda lomilla aina 24 h jos mahdollista :) 

En haasta nyt ketaan koska nayttaa etta tama on kiertanyt aika lailla, mutta halukkaat voivat samoihin kysymyksiin vastailla :)

Hyvaa alkanutta vuotta! :)

Uusi vuosi, uudet tuulet!

Hyvaa uutta vuotta 2013!!!

Meille viime vuosi oli aivan mahtava! Lapset ovat nyt 3 vuotiaita ja meno on sen mukaista.
Olen sita mielta etta tama kolmannen ikavuoden voisi aivan rauhassa hypata yli. Meno on villia
ja paljon on uhmaa seka halua tehda kaiken ITSE! Ei kelpaa aidin apu enaa vaan pitaa itse olla
se iso aikuinen :) Esma on myos ruvennut pitamaan itseaan isosiskona Erenille. Syottaa ja lohduttaa
kun itkee. Rankaisee ja komentaa jos Eren tekee jotain vaarin. Ulkona myos Esma ohjailee Erenia
minne ollaan menossa. Hauskaahan se on valista, vaikkakin yleensa aika rasittavaa!

Kavimme viime vuoden lopussa parin paivan "pakolomalla" Pohjois-Kyproksella. Adanasta lentaa
Pegasus ja Atlasjet suorina lentoina suoraan Ercanin lentokentalle. Lento kestaa vain 30 minuuttia
joten se sopii juuri minunlaiselleni lentopelkoiselle :) Talvikautena lennotkin ovat todella edullisia! 90 (noin 40 EUR) liiraa maksoi yhdelta hengelta meno-paluu sisaltaen myos bussikuljetuksen Mersinista Adanan lentokentalle ja takaisin. Ilmaista! Paikanpaalla kaytimme paikallista lentokenttabussia Kibhasia viemaan meidat paamaaraamme Girneen (Kyrenia) jossa hotellimme sijaitsi. Asuimme hotelli Pia Bellassa, joka sıjaitsee ihan Girnen keskustan lıepeilla. Hotelli olı aivan mahtava! Ruoka oli tosi hyvaa (aamupala ja illallinen), huoneet isoja, henkilokunta todella avuliaita seka kaikkialla oli putipuhdasta. Suosittelen!

Olimme onnekkaita koska saat lomamme aikana olivat aurinkoisia joka paiva. Oli todella mahtavaa kierrella ympari saarta kauniissa ilmassa. Ainoastaan iltaisin oli tosi kylmaa mutta sen me vietimmekin hotellissa omassa huoneessa tai ravintolassa lammossa :) Pohjois-Kyproksen tarkeimmat nahtavyydet sijaitsevat Gazimagusan kaupungissa joka sijaitsee noin tunnin ajomatkan paassa Girnesta. Paakaupunki Lefkosassa on myos paljon nahtavaa mutta valitettavasti ne meilta jai talla kertaa nakematta, koska aika ei riittanyt. Lefkosaan matkaa on Girnesta puoli tuntia, Gazimagusasta 45 minuuttia. Kaikki on siis todella lahella! Kaupunkien valilla kulkee hyvin saannollinen ja tehokas bussiverkosto joilla paasee napparasti paikasta toiseen. Bussimatkojen hinnat eivat paata huomaa: 7,5 liiraa/suunta/hlo tai jos haluat kimppataksiin Combotaksiin niin matka maksoi vain 5 liiraa/hlo/suunta. Taksit myos halutessasi veivat ihan hotellille asti.
Meidan reissusuunnitelmamme oli etta ekan illan pyorimme Girnessa, toisena paivana kavimme Gazimagusassa ja Lefkosassa ja kolmantena, vikana paivana, kolusimme Girnen nahtavyydet lapi. Kaveltya tuli tosi paljon mutta tuli nahtya paljon uuttakin!

Kyprokselle mennaan Turkista yleensa joko lomalle tai sitten halvan alkoholin ja tupakan perassa. Alkoholi siella tosiaan oli halpaa! Tupakkaakin sai normaaliin tax-free hintaan. Pohjois-Kypros on myos kuuluisa casinoistaan, joita loytyy joka kaupungista monia. Erikoisuutena on ettei kyproslaiset itse voi menna naihin casinoihin vaan ainoastaan muualta tulleet. Ehka nain halutaan suojella paikallista vaestoa uhkapelin vaaroilta ja pitaa asiakaskuntaa tietynlaisena. Pohjois-Kyproksella nakyy myos vahvasti Englannin vaikutus. Liikenne on vasemmanpuoleista, kaikkialla puhutaan englantia ja monilla englantilaisilla on siella oma yritys seka asunto. Yleinen kuva oli kylla se etta Pohjois-Kypros on jaanyt kehitystasolla kauas Turkista. Johtuen luultavammin muiden maiden seka Kreikan julistamasta taloussaarrosta. Monet isot yritykset eivat pysty toimimaan Pohjois-Kyproksella koska maata ei ole virallisesti luokiteltu valtioksi. Taten suurin osa kaupasta kaydaan Turkin valilla tai sen kautta. Myos jotkut ovat joutuneet kuljettamaan tavaraa etelapuolen kautta Eurooppaan. Tama on kuitenkin niin kallista ja kannattamatonta ettei se yleensa jatku pidempaan. Pohjois-Kyprokselta on myos avattu yksi raja-asema Etela-Kyproksen valilla, josta voi alkuperaiset (siis aiti/isa Kyproksella syntyneet, samoin jalkelaiset) Pohjois-Kyproslaiset menna ilman viisumia etelapuolelle. Muuten turkkilaiset joutuvat hankkimaan viisumin jotta voi Kreikan puolella vierailla. Raja-asemalla ollaan tarkkoja edelleen kummallakin puolella. Poliittisesti epavakaa ja ongelmallinen tilanne nakyy tarkastuksissa. Pohjois-Kyproslaiset leimat passissa tuottaa ongelmaia Kreikan puolella. Taten esim Turkista tullessa leimat lyodaan erillliselle paperille. Passiahan eivat turkkilaiset tarvitse Pohjois-Kyprkselle vaan ihan henkilokortti riittaa. Nykyinen Etela-Kyproksen talouskriisin takia Kyproksen ongelma on jaanyt taka-alalle. Molemmat osapuolet, mutta etenkin Kreikan puoli, on ollut hyvin vastahakoinen sen ratkaisemiseen. Pohjois-Kyproksen puolella on monen erilaisen ratkaisun kannattajia, joten tilanne tuntuu menevan vaan kohti umpikujaa. Katsotaan mita tuleivaisuus ja etenkin Kreikan tilanteen kehitys tuo tullessaan. Jos Kreikka joutuu ulos EU:sta voi ratkaisu ehka olla helpompaa, koska monet pohjois-kyproslaiset haluavat etelapuolen tavoin EU:hun mukaan jos saari yhdistyisi. 

Suosittelen kuitenkin kaikille kiinnostuneille matkaa Pohjois-Kyprokselle. Sinne menee lentoja kaikista suurista kaupungeista, useista monesti paivassa. Antalyastakin kestaa vain tunnin lentomatka. Kesaisin Alanyasta loytyy myos lauttayhteys jota en suosittele epaluotettavuuden takia. Matka kestaa 4-5 tuntia eivatka lautat ole koskaan aikataulussa. Huonoja kokemuksia on lahipiirista paljon. 

Tana vuonna matkustus taitaa meilta jaada vahemmalle. Kevaalla olemme suunnitelleet lahtevamme ehka Kappadokiaan uudestaan muutamaksi paivaksi taas. Se oli mahtava kokemus 5 vuotta sitten ja sinne haluaa aina uudestaan :) Ehka talla kertaa kokeilemme jotain uutta mita viime kerralla emme tehneet vaikka ratsastusta tai kuumailmapalloilua. Kesalle ei ole mitaan suunnitelmia enka varmaan tana kesana ole Suomeen menossakaan. Meilla on kotona monia asioita joita pitaa uudistaa aloittaen lasten sangyista jatkuen olkkarin sohviin. Nama on meille isoja rahasummia joten taman takia matkustelu ynna muu luksus jaa vahemmalle :) Mutta valista joutuu karsimaan etta saa jotain hyvaa elamaansa, eiko?

Toivotan kaikille blogini lukijoille, jos niita viela on, oikein hyvaa uutta vuotta 2013!!!

Syvaluotaus pariin turkkilaiseen "ongelmaan"

Tanaan lasten kanssa puistossa ollessani tapahtui jotain joka sai minut mietiskelemaan. Mietiskelemaan teoriaa siihen MIKSI monet turkkilaiset ovat tottuneet syyttamaan aina muita ongelmatilanteissa seka riidoissa. Koskaan loytamatta itsestaan vikaa.
Tilanne oli tama: keinutin tyttoani keinuissa ja viereen ilmestyi pienempi tytto leikkimaan, ilman ketaan valvomassa (hyvin yleista). Onnistui sitten kalauttamaan paansa vieressa olevaan tyhjaan keinuun ja rupesi itkemaan. No mina sitten kovalla aanella voivottelin etta missahan sinun aitisi on!? (eika tama ole viela se ongelma) Aiti juoksi viiveella tyttonsa luokse ja yritti rauhoitella. Ja seuraava dialogi sai minut varpailleni:
Aiti: Mihinka sattui, kuka sinua loi? (Puistossa ei ollut kukaan muu kuin mina ja lapseni)
Tytto osoitti sitten ekaksi minun tyttoani, sitten keinua. Viimeiseksi keinujen lahella pyorassa istuvaa poikaani.
Aiti: Ai hanko sinua loi?! Voi tuhmaa. (Samalla vinkaten meille etta nyt on pakko keksia joku syyllinen, olkoot se syyllinen tai viaton).
Aiti meni sitten poikani luo ja pyysi poikaani olemasta lyomatta tyttoaan uudestaan. Poika-parkani oli aivan hammentynyt koska eihan han lyonyt. Syy oli siina etta tytto itse loi paansa leikkiessaan keinuun.
Samalla minulle tuli mieleen turkkilainen tapa rauhoitella lasta jos han osuu johonkin tai kaatuu tai muuta samanlaista. He kysyvat ekaksi etta mita tapahtui, miten kaaduit. Lapsen selitettya he sitten heti innostuvat:. "Hah, tuhma lattia/seina/kulma. Anna kun lyon sinua!" Sen jalkeen lapsaistaan joko lattiaa/seinaa/kulmaa, jonka jalkeen lapsi yleensa on jo rauhoittunut. Tata olen nahnyt TODELLA monessa perheessa. Olisiko tassa jotain peraa?! Lapsen kompelyydesta, virheista opetetaan syyttamaan jotain muuta?! En itse koskaan tee tata vaan kerron etta itse kompastuit/loit/kaaduit ja etta pitaa olla varovainen. Ei saa juosta ym. Miehenikin onneksi on samalla linjalla tassa, mutta anoppini valista tata tekniikkaa kayttaa. Mieheni kylla todella monesti loytaa nopeasti muiden virheet eika katso omiansa :)

Toinen ongelma, KOULUTUS! KOULUTUS ON NIIN ŞART ("Tarpeen").
Minulla on todella hyva tutkimuskohde eli anoppini asuntola. Siella on 120 asuntoa ja suurin osa asukkaista ovat kotoisin paaosin ita-Turkista. Tama asuntola on siis aika hyva geopoliittinen leikkaus turkkilaisesta huonosta koulutustasosta. Silla Turkin koulutustaso paranee aina lanteen mennessa. Idassa koulutus on todella huonoa.
Tassa anopin asuntolassa on sahkolaskujen kanssa ongelmia. He maksavat tuplahintaa sahkosta sen takia koska asuntolan johto ei halua tehda sopimusta sahkoyhtion kanssa (pitka tarina). Anyways, tanaan ihan sattumalta meidan kateemme osui heidan viimeisin sahkolaskunsa. Laskun summa oli ihan jarkyttava verrattuna sahkon kayttoon. Mieheni laski laskussa (kasinkirjoitettu) olevat summat yhteen ja huomasi virheita. TAMAKAAN ei ole ongelma vaan se etta kalyni, joka hanen perheessaan on ns. paremmin asioista tietava naispuolinen, ei ymmartanyt miten sahkolaskua lasketaan! Han ei tieda mitka numerot lasketaan yhteen jotta saadaan se lopputulos. Tiedan monta siella asuvaa naista, tunnen heidat anopin ja kalyn kautta, jotka ovat paljon vahemman tietavia ja alikoulutettuja (jos ovat edes kouluja kayneet). Ja yleensa naiset ovat niita jotka laskuja seuraavat koska ovat kotona koko paivan. Miehet sitten maksavat. ONGELMA on se etta naita ihmisia ollaan voitu vieda kun possua sakissa sen takia etteivat osaa laskea. Anoppini oli maksanut aivan liikaa sahkosta viime kuussa, ja nyt tarkistamme jokaisen kuun laskuja tietaaksemme onko nain tapahtunut joskus muulloin. Mutta ajatellaan nain. Jos joka kuukausi tai edes kerran vuodessa veroitetaan ylisummia sahkosta eika kukaan koskaan tata tajua, koska eivat osaa laskea, niin minkalainen tilanne tallainen on!? Koulutusta tarvitaan Turkkiin todella paljon. Tana iltana sen tajusin enemman kun koskaan! Turkki ei koskaan tule menestymaan tai paasemaan eroon tallaisista varkaista ja hyvaksikayttajista jollei yleinen koulutustaso rupea nousemaan ympari maata. Me aiomme protestoida tasta asuntolan johdolle ja vaatia toimia sahkon hinnan alentamiseksi. Mutta valitettavasti 120 asunnosta emme saa tueksemme kovin montaa. Koska he eivat asiaa TAJUA! Uskomatonta!

Tama olikin aika erilainen postaus mutta toivon mukaan ymmarsitte pointtini.
Hyvaa uutta alkavaa viikkoa kaikille! :)

Maailman helpoin kesatyo?

Tallaiseen "tyohon" tormasimme viime kesana Helsingissa. Tyona on siis vahtia tuota ruohoa leikkaavaa robottia koko paiva...just joo... :)

Kesakuulumisia

Suomen loma tuli ja meni. Oli aivan mahtava reissu! Lapsetkin tosi hyvin sopeutuivat eika pahempaa koti-ikavaa ollut. Tahan taisi edesauttaa se, etta joka paiva oli niiiiin paljon erilaista tekemista :)
Me kaytiin Korkeasaaressa, Tallinnassa, Linnanmaella ja kirppiksilla niin etta jalkoihin sattui. Oltiin mokilla ja mummolassa keski-Suomessa seka vierailtiin isani luona lahella Kuopiota, unohtamatta paivan reissua Kuopioon siina valissa :) En ollut koko ulkosuomalaisuuden aikanani (7 vuotta) koskaan nauttinut nain paljon Suomen reissustani. Kaikkein suurin onni oli ettei kukaan meista sairastunut. Iso kiitos nain tatakin kautta isalleni ja aidilleni joiden avulla koko matka onnistui! Ilman heidan tukeaan emme olisi paasseet tulemaan mitenkaan. Kiitos myos rakkaille sukulaisilleni ja ystaville, joiden kanssa vietetty aika muutti mahtavan loman taydelliseksi!

mummola <3 <3

Monta kertaa Suomessa ollessani, etenkin Helsingissa, mietiskelin minkalainen minusta olisi tullut jos olisin jaanyt Suomeen. Olin ujo, vetaytynyt ja hiljainen ennen kun muutin tanne Turkkiin. Jopa pelkka kauppaan meno tuntui valista liian pelottavalta. Minulle tuli paljon paniikkikohtauksia ja sosiaalinen elamani oli melkein nolla. Elamankoulun ja turkkilaisen kulttuurin takia olen joutunut muuttamaan itseani avoimemmaksi ja sosiaaliseksi. Enaa en kavele silmat tieta katsoen vaan kavelen katse suunnattuna eteenpain. En pelkaa enaa muiden ajatuksia minusta. Pystyn keskustelemaan aiheesta kun aiheesta kenen kanssa haluan. Uskallan jutella tuntemattomien kanssa kadulla ja kysella vaikka ohjeita minne menna. Mitaan naista en uskaltanut tehda ennen muuttoani. Olen tassa mittasuhteessa ylpea itsestani, silla on niin helppoa jaada kiinni vanhoihin kaavoihin. Oman itsetunnon ja itseluottamuksen loyto on suurin lahja jonka voit itsellesi ansaita. Minulle tahan tarvittiin muutto Turkkiin ja avioliitto. 

Nyt taas Turkissa ollessani, Suomesta saamani positiivinen energia on siirtynyt arkeen. Jaksan paljon paremmin kuin ennen enka kiukuttele miehelleni pienista asioista. Kaikki paikat ja asiat taalla tuntuvat uudestaan kiehtovilta. Lapsetkin puhelevat huomattavasti enemman suomea kuin ennen matkaa. Tassakin mielessa lomasta oli suuri hyoty. Elama siis hymyilee!

Mieheni kesaloma on myos loppunut ja hanella alkaa kahden viikon paasta normaali kouluarki. Naina paivina hanella on kokouksia ja koulutuksia, joten meillekin lasten kanssa tama tietaa erilaista paivarytmia. Talven varalle olemme suunnitelemassa muutamaa lomamatkaa myos. Kuten yhta pidennettya viikonloppua Pohjois-Kyproksella, viikon matkaa tammikuussa Egyptiin ja kevaalla yhta pidennettya viikonloppua Kappadokiaan. Katsotaan mika naista, jos mikaan, onnistuu :) Tuo Egypti on kiehtova mutta voi viime tipassa tulla liian kalliiksi.

Miten teidan kesalomanne sujuivat? Mita te teitte? :)