Tanaan taas yksi sukulaisemme, mieheni tati Hollannista, osti asunnon taalta Mersinista. Yhteensa kaikilla meidan sukulaisilla, me mukaanlukien, on taalla viisi asuntoa: me, isani, anoppi, mieheni Hollannin veli ja nyt siis Hollannin tati. Tati osti asunnon myos anopin asuntolasta ja heista tuli melkein naapurit. Tatini tulee asumaan kerrosta ylempana. En tieda viela olenko iloinen vai surullinen. Tadissa ei ole mitaan vikaa mutta minua on alkanut niin kyllastyttaa viime aikoina kaikki sukulaisjutut. Olen saanut yliannostuksen mieheni sukua, silta tuntuu! Plaah...
Kaikesta tasta muutto-buumista johtuen anoppi innostui myos meista! Nythan meidan tulisi tehda kolmas vauva kun on nain paljon hoitoapua tiedossa. Sanoin kyl aika topakasti suoraan etta ymparistotekijoista johtuen talla hetkella en voi edes kuvitella uutta vauvaa. Kaly kyl muistaa sit piikitella et ne jotka ei tee monia vauvoja, kun mahdollisuuksia on, ovat itsekkaita. Tietty heidan suvussaan kaikilla on about 5 pellolla kasvatettua huligaani-lasta, joka on tosi hieno asia kuulema. Arsyttavaa. Tekisi mieli taas rajahtaa anopille ja aiheuttaa hirveasti pahennusta. Pysyn mielummin kauempana heista enka ole tekemisissa kun pakosti niin kauan kunnes raivoni sisalla laantuu. Onneksi mieheni sentaan otti opista vaarin eika enaa ilmoittele halustaan uudesta vauvasta. Kait vihdoin tajusi etta hanessa itsessaan olisi myos paljon muutettavaa ennenkuin tama perhe kasvaa...saas nahda josko meille viela joskus yksi vauva tulee.
Aloitin kesaa varten laihdutuskuurin. Tai pikemminkin vatsankiinteytyskuurin. Valikommentti: Sain heti anopilta osakseni halveksivan tuhahduksen, kuulema minun pitaa olla vahva kun lasten peraan katson. Vanhan turkkilaisen mielen mukaan mita lihavampi nainen on, sita vahvempi han on. Talla mentalitettilla hanen itsensa pitaisi olla maailman vahvin nainen :D Kuitenkin asiaan, teen joka paiva puolentunnin vatsajumppaa netin jumppavideoiden avulla (youtube, I love you). Lopetin kaiken makean syonnin (sallin kuitenkin itselleni paivassa kaksi palaa suklaata), samoin limsojen juonnin ja vahensin ruoka-annoksia melkein puolella. Rupesin juomaan myos vetta oikein urakalla. Lisasin vihanneksia ja hedelmia ruokavalioon. Viikko on takana ja puoli kiloa on lahtenyt. Tavoite on 5 kiloa, tai edes hiukan timmimpi vatsa. En ole viela lasten syntyman jalkeen kertaakaan yrittanyt kunnolla laihduttaa joten on vihdoin aika tehda se!
Ei saisi nauraa toisten harmeille. Minulla jäi kuitenkin kikatus päälle tuossa pienellä kirjoittamallasi.
VastaaPoistaTsemppaan laihistasi, itse olen yrittänyt laihduttaa vyötäröltäni sitä ylimääräistä viittä kiloa syksystä asti. Se ei taida onnistua ilman urheilua. Ja minä VIHAAN urheilua. Nyt seuraan mielenkiinnolla itseäni. Kesä lähenee. Kumpa voittaa turhamaisuus vai inho?
Mine, kyllahan se motivaatio on se isoin tekija tassa laihduttaessa, muuten siita ei tule mitaan. Suosittelen siis hiukan turhamaisuuden ruokkimista tekemalla kuten mina: katsoin viime kesan kuvia itsestani pomppomahassa tiukoissa kesavaatteissa. Ei kiitos enaa tana kesana!! :)
VastaaPoistaVoi, näiden anoppien kanssa. Minun anopillani oli omasta mielestään oikeus sanoa ihan mitä vaan. Se mitä vaan yleensä oli todella tahditonta ja loukkaavaa. Kukaan ei tohtinut sanoa hänelle vastaan. Miehini aina välillä niin teki, ja sai koko perheen vihat niskoilleen. Vaikka asuimme eri maissa, sai anoppi sittenkin niin paljon pahaa ja ikävää aikaan.
VastaaPoistaMitä neuvoksi: riiteleminen ei tälläisten ihmisten kanssa auta, joten kannattaa yrittää pitää etäisyyttä ja tehdä selväksi, että sinä teet niin kuin parhaaksi näet ja elät elämääsi omalla tavallasi. Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty.
Minun laihdutuskuureistani ei tule mitään valmista. 5 kk pitäisi saada lähtemään täälläkin.
Onpa ikavaa kuulla anopistasi, onni onnettomuudessa etta han asuu kaukana.
PoistaOlet oikeassa, riiteleminen ei tallaisten ihmisten kanssa auta. Niin moneen kertaan on mieheni jo tapellut aitinsa kanssa mutta samat tavat jatkuvat. Luin netissa hyvan lauseen joka aina tulee mieleen naissa olosuhteissa: Dont argue with stupid: they drag you down to their level and beat you with experience :)
Toivon mukaan saat dieettiin vauhtia! :)
Taytyy jalleen kerran nostaa sulle hattua, ma olisin jo aikoja sitten vaihtanut kaupunkia moisen sukulaispaineen keskella :D Itse kun en ole sukulaismyönteinen lainkaan, niin olen kiitollinen ettei miehenikaan ole ;)
VastaaPoistaTaalla samanlainen projekti kaynnissa, huomasin etta Suomen talvi helpottaa lihomista: kun on kylma ja pukee paalleen moneta kerrosta vaatetta koko pitkan talven, ei ole mitaan valia milta kroppa siella alla nayttaa! Ei vetele tama peli, mutta ehdottomasti mun pitaisi luopua leivasta ja muusta kovin hiilihydraattipitoisesta, kun on nyt tutkittu ettei se mulle sovi. Mutta kun Suomessa leipaa syödaan ja tarjotaan joka hiivatin valissa!!
Noita rintsikoita mainostetaan taallakin tv-shopeissa, en ole vaan niihin aiemmin uskonut, kun en ollut kayttökokemuksia kuullut keltaan :) Hyvalta kuulostaa kylla sun kokemus.
Meilla mieheni ja hanen koko sukunsa ovat sukulaismyonteisia. En minakaan aluksi tasta tykannyt yhtaan, en vielakaan kesta joitain tiettyja vieraita, mutta ajan myota kaikkeen tottuu ja "turtuu".
PoistaTalvi todellakin nopeuttaa lihoamista kun istuu vain kotona ja mussuttaa kaikkea ihanaa makeaa! :) Ma vaihdoin leivan nakkileipaan, kun sita meilla on. Hapankorputkin varmaan kelpaisi. Mita vaihtoehtoja siellapain olisi muuta?
Kiitos rintaliivi vinkista, Turkıssa valikoima on aika surkea niiden saralla ja parhaimmat olen tainnut taalla löytaa marks&spencerilta. Kyllapa ne sukulaiset nyt sua siella koittelee. Sano anopille etta on itsekasta tehda liuta lapsia kun niita monilla ei ole sitten varaa ruokkia. Onko sulla muuten siella ulkomaalaisia ystavia joille voisi purpattaa valilla kun oikein ottaa paahan, itselleni sellainen 'vertaistuki' on ainakin tarkeaa niina paivina kun Turkissa kaikki tuntuu mattavan. Meilla ei asu yhtaan sukulaista Ankarassa mika on toisaalta hyva mutta nain ollen ei myöskaan ole lastenhoitoapua tarjolla. Tyttö on viela pieni mutta pian pitaa alkaa katselemaan ulkopuolista apua. Viikonloppuna vierailimme anoppilassa ja olipa mukavaa kun siella oli innokkaita hoitajia tarjolla. Tsemppia sinne suvun kanssa!
VastaaPoistaKiitos Petra sympatioista! Anopillani ja mulla on nyt viilea vaihe meneillaan, onneksi. En pahemmin jaksa enaa naista asioista jauhaa.
PoistaMinulla on monia turkkilaisia ystavattaria seka miehen sukulaisia joiden kanssa naista asioista saannollisesti keskustelemme. Valista taytyy tietty myos purkautua netissa tai taalla. Sekin helpottaa :)
Sukulaisten apu lastenhoidossa on ilman muuta tosi hyva juttu, koska he ovat kaikkein luotettavimpia lastenhoitajia. Meidan mukuloissa on jo mun ja mieheni suvulla kadet taynna toita :) Toivon mukaan tekin jonkun loydatte, yleensa tuttujen kautta joku tuntee jonkun? :)
Mä juuri näin jossain mainoksen noista rintsikoista; vaikuttavat tosi hyviltä. Mä olen vuosikausia käyttänyt samanlaisia HM:n olkaimettomia rintsikoita, ja ne on kyllä toiminut ihan OK. Ja kun ei ole olkaimia, niin voin niitä pitää ihan kaikenlaisten toppien kanssa ... mulla ei ole oikeastaan mitään tuettavaa, niin melkein ihan sama mitä päällä on ;) :D
VastaaPoistaTsemppiä laihdutus-/kiinteytyskuuriin!
Mä niin haluaisin taas päästä käymään punttiksella, mutta nyt ei ole mahdollisuutta kun on niin pitkä työmatka ja aika ei riitä ...
Tsemppiä myös suvun kanssa ... voin kuvitella että tommoiset piikittelyt ottaa pattiin! Etäisyyttä pitäisin minäkin ...
Haliterkut xx
Hahah, mulla on sama tilanne kun sulla: ei mullakaan hirveasti tuettavaa ole :D Mulla on myos olkaimettomia rintsikoita monet parit, koska ne on kesaisin ehdoton juttu toppien ym alla. Mut katsotaan jos tana kesana naita rintsikoita myos innostuisin enemman kayttamaan.
VastaaPoistaEhka sun pitaisi yhdistaa tyomatka ja kuntoilu? Vaikka joku aerobic liikesarja junassa? :D
Paljon haleja myos sinne!
hihhihi, mä olen salaa toivonut, että 'ne' asentas kuntosalin johonkin junavaunuun ... :D
VastaaPoista