perjantai 2. lokakuuta 2015

Ala-aste Turkissa

Meidan ihanat lapset aloittivat vihdoin ensimmäisen luokan. Tana vuonna Uhrijuhlan takia koulut alkoivat 2 viikkoa myohemmin kuin tavallista, joka tarkoitti suoranaisesti sita etta nyt ruvetaan kiireella opettelemaan lukemista ja kirjoittamista. Kerron kuitenkin vahan tarkemmin minkalainen koulusysteemi taalla on.
Tassa on meidan koulun kuva ulkoa

Muutaman vuoden ajan pakollinen opintovelvollisuus on ollut 12 vuotta. 4 vuotta ala-astetta, 4 vuotta yla-astetta ja 4 vuotta lukiota. Koulut aloitetaan 6 vuotiaana. Valittavana on yksityisia ja valtion kouluja. Yksityiskouluissa on lukukausimaksut seka muitakin kuluja, mutta koulutusta pidetaan yleensa tasokkaana ja yksilollisempana kuin valtion kouluissa, jossa luokkakoot voi olla yli 40 oppilasta verraten yksityiskoulujen noin 20 oppilaaseen.
Sisäänkäynti

Meidan valintamme on ollut tahan mennessa valtion koulut, niin esikoulu kun nyt ala-astekin. Onneksemme kotimme lahella on hyvatasoinen valtion koulu.

Ilmoittautuminen ala-asteelle tapahtuu nykyaan automaattisesti tietokoneella. Eli lapset automaattisesti kirjautuvat lahimpaan valtion kouluun. Yleensa kesaloman aikana vanhempien tulee vain kayda vahvistamassa lapsen kirjautuminen ja samalla heille tarjotaan mahdollisuus valita luokka tai opettaja, mutta yleensa tiettya maksua vastaan. Ilmaiseksi luokka arvotaan ja on vain onnea kenelle opettajalle paasee. Naihin arvontoihin ei yleensa suositumpia opettajia edes oteta mukaan. Eli raha puhuu naissakin asioissa, vaikka lain mukaan tallainen rahanpyynto on laitonta. Koulut perustelevat tata silla etta rahoja kaytetaan koulun kuluihin. Joka on totta, silla opetusministerioista tulevat avustusmaksut kouluille ovat olleet myohassa tai vähäisiä.



Turkissa opettajat ovat todella tarkeita, heita arvostetaan ja pidetaan aidin ja isan jalkeen tarkeimpina ja vaikutusvaltaisempina henkiloina lasten elamassa. Taman takia etenkin luokanopettajat ovat suurennuslasin alla ilmoittautumista ennen. Monet vanhemmat kyselevat tutuilta ja tuntemattomiltakin mielipiteita kuka on paras opettaja jonka jalkeen tekevat paatoksen siita kenen valitsevat. Monet eivat koe pahana asiana maksaa rahaa siita etta lapsi saa hyvan opettajan ja koulutuksen. Hyvasta luokanopettajasta pidetaan myos vanhempien puolesta hyvaa huolta koko kouluajan: opettajanpaivana lahjoitetaan kultaa, tietokoneita, jopa autoja, riippuen vanhempien tulotasosta. Hyvat opettajat osaavat myos opettaa seka pitavat huolta oppilaistaan kuin he olisivat hanen omiaan.

Meilla vasta alkoi tama taival. Seuraavassa postauksessa kerron meidan ensimmaisen viikon tunnelmista. Minkalaiset opettajat meilla on? Minkalaiset koulukirjat ja laksyt? Mita odotetaan ensimmaiselta luokalta?

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Kesa

Kesaloma on kestanyt jo lahemmas 3 kuukautta ja onkin ollut taynna kaikkea kivaa. Toukokuussa paatimme etta tana kesana kokeilisimme telttailua ja lahin kivoin telttailupaikka loydettiin Anamurista. Lasten kanssa ei ihan voi keskelle metsaa lahtea vaan haluttiin turvalliselle leirintaalueelle. Heinakuun aluksi olimme myos sopineet ystavaperheemme kanssa etta viettaisimme yhteisen loman Alanyassa All inclusive-hotellissa. Alanyan matkan varrella leiriydyimmekin Anamurissa yksi yo ja se oli loistavaa. Anamur yllatti meidat taydellisesti. Sinne varmasti matkamme vie uudestaan.

Anamurin ihana hiekkaranta

Alanyassa suosimme Aska bayview resort hotellia, joka sijaitsi 20 kilsan paassa keskustasta. Syotiin, juotiin ja vietettiin ihan mukavat 5 paivaa siella. Tosin tuo all inclusive ei oo yhtaan mun juttu. Harvoin oli tarjolla sellaista ruokaa josta tykkasin tai joka olisi hyvaa. Salaatteja ja mezeja syotiin sitten enemman. Lapset rakastivat ideaa siita etta ruokaa oli kokoajan saatavilla ja itse voi hakea juomista ja jatskia niin paljon kuin haluaa.


Tuon loman jalkeen alkoi Ramadan juhla, jonka tiiviisti vietimme kotona ja anoppilassa. Sen jalkeen alkoikin vierassade Hollannista mieheni isoveljen luo. Parhaimpina (tai huonoimpina :D) paivina meita oli 19 henkeä yhdessä,  joista 10 oli alle 10 vuotiaita lapsia :D menoa ja vilsketta siis riitti silloinkin, vaikkei kukaan heista meilla asuneetkaan.

Meidan kesaloman kohokohta oli kahden viikon matka Marmarikseen.  Jaoimme 11 tunnin ajomatkan kahteen menossa ja tulossa. Menossa pysahdyimme Alanyassa, paluussa Sidessa. Marmaris on niin meidan juttumme ja nautimme taysin siita lomasta. Asuimme huoneistohotellissa joten ruokailun hoidimme itse. Joinain paivina soimme huoneessa, joskus soimme ulkona. Me suosimme etenkin Yiğit lokantasi nimista ravintolaa siella, jossa on superhalpaa ja ruokakin tosi hyvaa. 5 liiralla eli 1,5 eurolla vatsa tuli ehdottomasti tayteen pataruoilla, riisilla ja jalkiruoalla. Nam! Eika koskaan vatsa oirehtinut. Ja lapset oppivat vihdoin siella uimaan ilman kellukkeita. Istuikke siis tiiviisti uima-altaalla ja kavimme monta kertaa myos veneretkilla uimassa putipuhtaissa ja kirkasvesisissa poukamissa.

Tulevaisuudeksi meilla onkin isompia suunnitelmia marmariksen suhteen, kuten esimerkiksi yhden asunnon vuokraaminen koko kesalomaksi. Ilmasto, luonto, ihmiset ja kaupungin tarjoamat palvelut ovat niin paljon paremmat kuin taalla. Lasten puistotkin on tosi moderneja ja taysin uusia.
Marmariksen alueen maisemia


Lasten koulu alkaa myohastyneesti 28. paiva syyskuuta, joten lomaa viela riittää.  Pikkuhiljaa alkaa myos paa seota tasta lasten 24 h /7 paivaa viikosssa kotonaolemisesta kun heilla on aina tylsaa. Odotan siis innolla jo koulua. Ekaluokkalaisten koulureput, lyijykynat ja lounaslaatikot on jo ostettu. Muut tarpeelliset ostetaan sitten koulua aloittaessa kun saadaan tietaa mita kaikkea tarvitaan. Koulun aloitusta edeltaa myos uhrijuhla jolloin on tiedossa paljon lihanleikkaamista. Toivon mukaan mun kasi kestaa sita.




lauantai 11. huhtikuuta 2015

Huhtikuu



Olemme vihdoin päässeet huhtikuuhun. Huhtikuu yleensä tarkoittaa aurinkoa, lämpöä ja vierailukauden aloitusta. Tämä vuosi on ollut säiden puolelta poikkeus. Ei ole kovin montaa lämmintä päivää mahtunut tähän kuun alkuun, eikä aurinkoakaan. Ainoastaan vierailukauden aloittaa tänäkin vuonns äitini, joka tulee huhtikuun puolessavälissä pariksi viikoksi lomalle. Ilmojen pitäisi ensi viikosta lähtien lämmetä, joten peukut pystyyn että me päästäis rannalle :)

Sain myös kunnian tavata viime kuun lopun täällä Mersinissä viettäneitä "Pikavuoro maailmanympäri" - matkalaisia. Tomin kanssa oli kiva kuulla tarinoita matkan varrelta Afrikasta sekä tietty jutustella Turkista. Ja pääsinpäs heitä myös hieman avittamaan Turkista lähtiessä. Nykyään bussi on Eurooppaa kiertämässä ja pysähtynyt Albaniaan. Mielenkiintoisesta reissusta sekä edeltävistä matkoista, kuten myös Mersinin pysähdyksestä voitte lukea osoitteessa http://www.rantapallo.fi/pikavuoro/



Koulussa on myös kiirettä pitänyt. On ollut vanhempienkokouksia ja yhteisiä aamupaloja, jotka ovatkin olleet mukavassa hengessä pidettyjä. Kävin myös kummankin lapsen luokassa pitämässä pienen esittelyn Suomesta. Lapset olivat todella innoissaan ja etenkin lumi, joulupukki ja revontulet olivat kova sana.

 23 huhtikuuta on Turkissa kansallinen lasten juhlapäivä. Sitä edeltävinä päivinä Mersinissä järjestetään esikoulujen kevätfestivaali, joka kestää 3 päivää. Kolmena eri päivänä kolmessa koulussa järjestetään juhlat jossa luokat eri kouluista esiintyvät. Prinsessan luokka on valittu esiintymään heidän koulustaan, jonka takia koko tämä kuukausi on heille ainoastaan rankkaa harjoittelua. Hyvin kuulema tanssi sujuukin. Pikkuprinssin luokka esiintyy vasta toukokuussa koulun päättäjäisjuhlissa.




sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kevat tulee vauhdilla


Pitkan sadejakson aiheuttama masennus on vihdoin takanapain ja aurinkoenergialla toimivat patterini ovat alkaneet latautumaan. Rakastan kevatta ja syksya taalla. Ei vahiten sen takia etta lampoasteet ovat viela siedettavalla tasolla vaan luonto herailee joka paikassa.

Naina aikoina jaksaa tehda yllattavan paljon kaikkea. On ihanaa kun oon saanut pestya kesamattoja odottamaan vaihtoa seka vaihtelemaan verhoja. Olen myos virkannut pari mattoa vanhoista lakanoista, joita aion kesalla kayttaa.

Taman kevaan uudistuskohteeni on parveke. Yleensa joka kevat muutan jotain kotona tai ostan uutta. Meidan parvekekalusto on vuosien mittaan karsinyt polttavasta auringonvalosta, joten ensimmaisena listalla on uuden poydan ja tuolien ostaminen.

Olen myos hirvea kukkafriikki. Rakastan vihreytta ja kukkia kotona ja parvekkeella. Mulla on tahan asti ollut aina jotain kasvamassa parvekkeella: kukkia tai yrtteja kuten minttu ja basilika. Tana vuonna lisasin kukkamaaraa reippaasti. Ostin kukkalaatikoita ja taimia. Ostin jopa pari mansikantaimea, joiden satoa olemme jo syoneet :) lasten kanssa olemme istuttaneet kukkien ja yrttien siemenia, joiden kehitysta seuraamme jannittyneina. Ensi viikolla olisi tarkoitus ostaa yksi kamkvatti - hedelmapuu. Samoin muutama seinaruukku seka yksi riippuva kukka.

Tassa on muutama kuva parvekkeesta talla hetkella:





 Toivonkin etta minun viherpeukaluus siirtyisi lapsille. On niin rentouttavaa kun paasee pistamaan kadet multaan.


keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Lunta!!

Viime viikolla ympäri Turkkia riehui talvimyrskyt jotka toivat 23 vuoden tauon jälkeen lunta myös ihan tänne Mersinin keskustaan! Lumi satoi räntänä ja suli pois melko pian mutta lapset saivat heitellä lumipalloja sekä rakentaa lumiukkoja edes kerran eläissään omassa kotipihassa. Mersiniläiset olivat innoissan ja siitä päivästä puhutaan edelleen :) Katsotaan milloin tämä rankka talvi alkaisi jo hellittää. Tämä vuosi on ollut ennätyksellisen sateinen ja kylmä. Ainoa positiivinen asia on että Mersinin vesivarastot ovat täynnä joten kesällä ei vesi lopu kesken ja maanviljelijät ovat saaneet hyvän kastelun sadolleen.






perjantai 6. helmikuuta 2015

Tarsuksen uusi eläintarha

Lapsien talviloma alkoi 2 viikkoa sitten ja ensi maanantaina aloitetaan koulun kevätlukukausi. Loman aikana onkin ollut haasteellista keksiä kotona tylsistyneille veijareille tekemistä. Ennen lomaa olimme jo päättäneet että yhtenä päivänä vierailisimme Tarsuksen uudessa eläintarhassa.

Valitsimme aurinkoisen päivän retkeä varten ja täytimme auton sukulaisilla, syötävällä ja juotavalla. Tarsus on siis Mersinin naapurikaupunki, jonne on matkaa meiltä 60 kilometriä. Viime talvena kävimme myös tässä pari vuotta sitten avatussa eläintarhassa ja ihastuimme sen suureen alueeseen ja hienoihin, isoihin aitauksiin jossa eläimet asuivat. Entinen eläintarha oli ollut keskellä kaupunkia ja TODELLA pienellä alueella. Eläimet asuivat pienissä häkeissään ja alue haisi kuvottavalta. Tämä uudistus on siis tullut enemmän kuin tarpeeseen.

Eläintarhasta löytyy leijonia, tiikereita, karhuja, susia, leopardeja, apinoita, lintuja, kaloja, liskoja, käärmeitä, lampaita ja vuohia sekä monia muita lajeja. Siellä on jopa shetlanninponeja aitauksessa jossa niitä voi paijailla. Eikä yksikään niistä tai muistakaan eläimistä ole agressiivisia, vaikka niitä pääsee katsomaan aika läheltä. Ja mitä parasta, sisäänpääsy on vain 3 liiraa (vähän yli euron), lapsilta kaksi liiraa.


Hieman elämäänsä kyllästyneen näköinen haukka



Alueelle on tuotu myös pöytiä jossa voi levätä ja syödä jotain kiertelyn ohessa. Ja niin me teimme. Siellä vierähtikin useampi tunti ja lapset tykkäsi. Oli ihan mahtava päivä!
Ihana karhu

Lintujen upea häkki

Esma ja päivän paras eläin

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Kävelyllä eilen

Viikon mittaisten kylmien ilmojen jälkeen eilen aurinko paistoi ja lämpötila nousi jopa 15 asteeseen. Sen innoittamina lähdettiin kävelylle. Tässä on kuvia matkan varrelta.