Reilusti yli kolmekymppiset vanhemmat ja kaksi ekaluokkalaista monikulttuurisessa kodissa Turkin rannikolla. Ei turisteja vaan aitoa turkkilais-suomalaista elämää Mersinissä. Since 2005.
sunnuntai 7. joulukuuta 2014
Eteenpäin sanoi mummo lumessa...
Kokeillaan lukeeko joku vielä blogiani?!
Lueskelin vanhoja kirjoituksiani ja päätin päivittää kuulumiset. Samalla voin myös testata miten bloggaaminen sujuu tabletilla.
* Lapset täyttivät pari viikkoa sitten 5 vuotta. He käyvät toista vuotta valtion esikoulua. Ensi vuonna he menevätkin jo ekalle luokalle! Kyllä aika menee nopeasti!
* asumme edelleen Mersinissä, samassa asunnossa, samalla kokoonpanolla :) lasten lisäksi perheesemme on liittynyt yksi undulaatti ja haaveissa olisi vielä kanarianlintukin. Nyt meillä on enemmän aikaa hoitaa lintuja sekä pidän erityisen tärkeänä eläinrakkauden välittämisen lapsille.
* Turkki on läpikäynyt isoja muutoksia. Viime kesänä hallitusvastaiset mielenosoitukset ja huligointi oli otsikoissa ympäri maailmaa. Mekin täällä Mersinissä jouduimme kuukauden verran kuuntelemaan ihmisten protesteja. Tosin se ei muuttanut maan johtoa mitenkään vaan samat naamat siellä edelleen on.
* Syksyllä oli kunnallisvaalit, jolloin Mersinin kaupunginjohtaja vaihtui. Myös meidän asuinalueemme johtaja vaihtui ja hän on ollutkin loistava työssään, vaikka en hänen edustamaansa puolueesta niin välitä. Vuoden sisällä Mersin ja etenkin asuinalueemme, Mezitli, on kaunistunut huomattavasti. Puistot ja tiet on huoliteltu upeasti. Uusi markkina-alue rakennettiin aivan talomme viereen. Sieltä saamme paikallisten naisten tuottamia tuotteita 6 päivänä viikossa. Ja kyllä on eroa kaupasta ostettujen ja markkinoilla myytyjen tuotteiden välillä! Ihanan ekologista lähiruokaa!
* Viime kesänä olimme onnekkaita päästessämme Suomeen. Kuukausi omassa kotimaassa rakkaan perheen ja sukulaisten kanssa oli täydellinen.
* talvikaudella aloitin pilates-aerobikin, mutta lopetin koska minulle ilmaantui ongelmia toiseen nilkkaan. Se turposi pitkäksi aikaa ja vain levolla meni ohi, uudessa kokeilussakin turvotus tuli takaisin. On siis parempi että mietin lajeja jotka ovat nilkalleni ystävällisempiä. Muuten voin hyvin! En ole lihonut vuoden sisällä ja olen ihannepainossani. Se on saavutus! Sain viime talvena 10 kiloa elopainoa alas ja "oletko raskaana"- kyselyt loppuivat siihen. Jes! Näytän siis ihan normaalilta nykyään.
Voi olla että jatkelen kirjoituksia omaksi ilokseni ja tulen myös mainostamaan lisää Mersiniä teille :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi, mie olen odotellutkin jo postauksia sieltäpäin :) ja aina olen rakastanut kuvia mitä olet laittanut :)
VastaaPoistano sinun juttuja ja kuulumisia olen odotellutkin!
VastaaPoistaKylläpä aika rientää, justhan teidän lapset vasta syntyivät :) Mukana ollaan edelleen!
VastaaPoistaIhanaa nähdä päivitys tässä blogissa! :)
VastaaPoistaTäällä ollaan, edelleen
xx
Kiva kuulla sinusta piiiitkasta aikaa!
VastaaPoistaKivaa nähdä että lukijoita vielä on! Ehkä tämä tästä sit jatkuukin. Tosin tabletilla bloggaaminen onkin ärsyttävää vääntöä mutta eiköhän tämä tästä :) kiitos kun luette!
VastaaPoistaKiva kun jatkoit kirjottelua :)
VastaaPoistaLuen luen! :)
VastaaPoistaTäällä ollaan!
VastaaPoistaAikoinani seurasin kirjoituksiasi. Kiva, kun olet palannut kirjoitusten pariin. En ole edes käynyt Turkissa, mutta elämä siellä kiinnostaa ihan muuten vaan.
VastaaPoista