Vuoden 2008 viimeinen postaus

Tästä lähtee nyt tämän vuoden viimeinen postaus.

Näin vuoden vaihteessa on tärkeää myös miettiä mitä viime vuosi toi tullessaan ja tehdä toiveita/lupauksia ensi vuodelle.

Minulle viime vuosi oli aika lailla merkittävä. Aloitin blogini, jonka takia olen tutustunut moniin ihaniin ihmisiin ympäri maailmaa ja Turkkia. Kiitos kun olette olemassa!! :) Ensi vuonna lupaan lukea ja kommentoida teidän blogejanne enemmän :D

Viime vuosi oli myös todella kiireinen. Vieraita tuli ja meni kuin liukuhihnalta. Heidän kanssaan tuli vietettyä mahtavia ja muistorikkaita hetkiä, joiden toivon myös jatkuvan ensi vuodelle.

Viime vuosi oli myös meidän parisuhteen kannalta merkittävä. Lapsettomuushoidot, stressi, vieraiden kanssa sumpliminen, Mersiniin kunnolla asettuminen sekä pitkä kesäloma Marmariksessa lähensivät minua ja miestäni vieläkin enemmän. Yhdessä ollaan oltu jo 6 upeaa vuotta eikä loppua näy. E, seni cok cok seviyorum.

Toivon ensi vuoden tuovan mukanaan meille vihdoin sen kauan kaivatun käärön sekä oman asunnon! Vaikka näitä ei tulisikaan, toivon suhteemme ja kotimme pysyvän yhtä rakkauden täyteisenä ja onnellisena kuin se tämän vuoden myös oli. Lupaankin tehdä tämän eteen vielä enemmän töitä.

Lupaan myös soittaa ja muistaa enemmän sukulaisiani koti-Suomessa. Te olette aina mielessäni vaikka en aina soitakaan.

Lupaan myös olla hartaampi ja olla kiitollinen kaikesta mitä minun elämässäni jo on.

*********************************************

Toivon kaikille blogiani lukeville, tutuille ja tuntemattomille, oiken hyvää, antoisaa, onnellista ja rakkauden täyttämää vuotta 2009!!!

******************************************

Hilloa, hilloa ja vielä enemmän hilloa

Tänään tein sen jota olen suunnitellut jo pitkään: lisää hilloja! Listalla oli mandariini sekä mandariini-appelsiinihillot.

Aloitin urakan klo 11 lasipurkkien keittämisellä, mandariinien kuorimisella, valkoisten kuitujen poistamisella, palojen erottelulla ja ahh, kaikkein ihaninta, siementen poistamisella. Jokaisessa hemmetin mandariinipalassa oli varmasti kolme siementä. Niitä sitten yksitellen yrität siististi poistella....ja mandariineja oli jonossa 16 kappaletta plus 2 jättikokoista appelsiinia! Arghhh, suomalaista sisua... :P Vannon että voin poistamillani siemenillä kasvattaa tarpeeksi puita koko Turkin mandariinitarpeita varten.

Tuo urakka loppui klo 15 jonka jälkeen alkoi työn muut osuudet, mandariinikuorien keittäminen, sokeriliemien valmistelu etc. Hiki valui, hillot kiehuivat ja välistä hermotkin. Valmistin nimittäin niin paljon hilloa ettei mulla ollut tarpeeksi isoja kattiloita. Suurin kattila oli jo käytössä ja toista sai kokoajan valvoa ettei se kiehu yli. Tottakai niin tapahtui ja hella odottaakin puhdistusta. Täydellistä.

Lopulta klo 17.30 valutin ensimmäisen kattilan hillot purkkeihin ja tuloksena tämän päivän hilloilusta oli 7 upean näköistä hillopurkkia ja vähän aikaa sitrushedelmistä kauas pysyvä emäntä :)

Muita päivän tapahtumia: näemmä uuden vuoden vietämme keskenämme koska kavereillamme on jo aikaisemmin sovittuja suunnitelmia siksi päiväksi. Ei haittaa, viinia ja vodkaa on yhä edelleen. Nyt jaa enemmän meille juotavaksi :D Istanbulin reissu on myös aika lailla varmistettu. Tänään mieheni sovitti työnantajansa kanssa että helmikuun alku sopii heille myös. Tällä hetkellä oltaisiin menossa vain 4-5 päiväksi korkeintaan. Nyt pitäisi vain löytää joku jonka luona asua tuolloin :)

Hyvää alkuviikkoa kaikille :)

Aika kuluu vaikka en mitään tee...

Viime päivät olen ollut täysin muissa maailmoissa kun netissä törmäsin yhteen mielenkiintoiseen pokeripeliin (onneksi pelataan leikkirahalla :D) jota olenkin sitten synnillisisen paljon pelannut. Eilenkin meni aivan yömyöhään ennen kuin vasta "pääsin" jotenkin nukkumaan. Pelissä on paljon minuun iskeviä asioita: heppoja, miehekkäitä miehiä vastustajina, matkustelua ja tietenkin mahdollisuus olla koko maailman kunkku.. :D

Pari päivää sitten valmistin taas hamsi-kalaa. Päivällä käytiin kävelyllä rannalla ja päätimme vierailla myös lähellä olevalla kalamarkkinoilla. Hamsi oli 4 YTL/kilo perattuna joten ei paha. Olivat vielä isoja ja todella maukkaita.

Koin taas ihanan kalakomedian kun seurasin mieheni liikkeitä kalaa ostettaessa. Mieheni kun ei voi millään tavalla koskettaa kalaa tai halua sitä lähelleen, koska inhoaa sen hajua. Kalakauppiaalta minä sitten sain ottaa heti kalapussin sekä vaihtorahat, mieheni irvaillessa inhosta vierestä. Kuulema ne kolikotkin on saastuneita kalan hajusta :D Kotiin asti kala pysyy visusta uloimmaisessa kädessäni, en saa nostella sitä mitenkään hajuetäisyydelle. Heti kalan paiston jälkeen minun on pakko desinfioida koko keittiö hajun poistamiseksi. Ylläni olevat vaatteet menee tietty vaihtoon sekä kalanjätteet lähtevät HETI ulkoroskikseen. Koko illan pitää luonnollisesti tuulettaa keittiötä jottei mitenkään jäisi selväksi että talossa on ollut kalaa :D Mieheni mielestä kala pitää myös "naamioida" erilaisen marinoidien sisään ettei se kalan maku olisi vahva, sillä hänhän ei sitä silloin söisi. Tietty :D Kyllä on välistä vaikeata asua tuollaisen inhokin kanssa... :D

Mukavia asioita on myös tapahtunut....

Ensi viikolla vaihtuu vuosi ja päätimme kutsua meidän ystäviä uuden vuoden aatoksi meille "juhlimaan". Tänään ostettiin jo vähän suolaista naposteltavaa, kotona on viiniä ja vodkaa. Vielä ehkä ajattelin ostaa bingo-pelin (perinteisesti pelataan aina uutena vuotena täällä) sekä pienet lahjat. Turkissa tulee yleensä uuden vuoden aattona todella hauskoja ohjelmia telkkarista joita on yhdessä kiva seurata. Turkkilaisten (kait?) tapojen mukaan uuteen vuoteen pitää siirtyä punaiset pikkarit jalassa, ne kuulema tuottaa onnea tulevalle vuodelle :D Täällä onkin punaista pöksyä myynnissä jokaisessa kadunkulmassa. Pöksyjen lisäksi on punaista yöpukua, alusvaatesettiä, rintaliivejä, kaikki tietenkin punaista :) On ainakin varma että ne tuovat onnea naimisissa olevien naisten aviomiehille ;)

Tammikuun lopulla, mieheni lomalla, suunnittelemme menoa Istanbuliin muutamaksi päiväksi. Miehelläni olisi siellä pari työasiaa ja samalla tavattaisiin ystäviä. Mitä parasta, minäkin pääsen Istanbulin kauan kaipaamilleni katumarkkinoille, joten täytyy varmaan isoin matkalaukku ottaa mukaan :D Ollaan jo alustavasti päätetty että lähdetään mutta tietty asiat pitää sopia ekaks mieheni työn suhteen sekä ystävien, joiden luokse oltais menossa oleskelemaan. Voi olla että jotkut lähtevät muualle lomaksi, suurin osa kun opettajia ovat. Mieheni työnantaja Istanbulissa (lisätyöt, interet-juttuja) on tarjoamassa lentolippuja miehelleni, joten ehkä me joudutaan vaan maksamaan minun lippuni. Seuraavien päivien aikana kaikki varmasti selviää :)

Tässä muutama meidän ottamamme kuva rakkasta Istanbulistamme:

Istiklal-kadun ihmisvilinää

Sultanahmetin moskeijan ovelta kuvattu Hagia Sophian museo

Lempikahvilastamme (oli joku lähetystyökahvila) Istiklal kadulla ylimmässä kerroksessa otettu valokuva

Mitä tapahtui tänään?


Tänään heräiltiin vasta klo 12, joten aamupalan jälkeen klo oli 13.30! Nopeasti lähdettiin ulos, ajettiin ihan Mezitlin rannalle asti, jossa kävelimme hiekkarannoilla. Seurasimme kalastelijoiden puuhia, söimme eväitämme ja puhuimme suhteestamme. Aivan ihanaa oli! :) Paluu tehtiin Kipan kautta, josta taas lähti mukaan aivan liian paljon kaikkea :) Illalla syötiin manti-ruokaa ja syötiin täytekakkua, joka kipasta ostettiin. Taivaallista. Huomenna on taas lomaa, en jaksaisi odottaa :)

Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille. Minä katoan suihkuun..

Kasvislasagne/Mousaka

Tämän ohjeen keksin aikalailla päästäni. Tehty lasagne ajatuksella mutta lasagne-levyt on korvattu munakoisolla.

Tarvitset:

* 3 isoa ja pitkää munakoisoa

Tomaattikastiketta varten (tomaattikastikkeen voi tehdä aivan kuten haluaa, oma versioni alla)
* 5-6 tomaattia
* 1 sipuli
* 4 valkosipulinkynttä (maun mukaan vähemmän tai enemmän)
* 2-3 vihreää paprikaa (biberiä)
* 1 rkl tomaattipyrettä
* mausteita maun mukaan: chilipippuria, mustapippuria, suolaa, kuminaa, hippu currya.

Besamel kastiketta varten
* 2 rkl voita/margariinia
* 2 rkl vehnäjauhoja´
* 3 vesilasillista (6 dl) maitoa

Kuorrutukseen:
juustoraastetta (parmesan, edam, emmental, maun mukaan)

Pese ja leikkaa munakoisot pituussuunnan mukaan pitkiksi paloiksi. Liota niitä suolavedessa ainakin 30 minuuttia jotta munakoison katkeruus häviäisi. Huuhtele ja kuivaa ne talouspaperilla. Paista munakoisolevyjä öljyssä todella kuumalla pannulla noin minuutti kunnes kumpikin puoli on saanut väriä.

Valmista tomaattikastike. Pehmitä pilkotut sipuli, paprikat ja valkosipuli pannulla öljyssä. Lisää paloitellut tomaatit. Anna hautua vähän aikaa ja lisää kuumaan veteen liotettu tomaattipyre. Sekoita kunnolla. Mausta. Hauduta kannen alla noin 15 minuuttia.

Valmista besamelkastike. Sulata voi/margariini pannulla ja lisää joukkoon jauhot. Sekoita. Sekoitellen anna jauhojen hiukan paistua voissa. Lisää sekoittaen maito ja kiehauta, edelleen kokoajan sekoittaen. Kiehuessaan kastike sakenee. Voit lisätä mausteita kuten mustapippuria, currya tai chilipippuria, mitä vain haluat.

Sitten kokoamaan. Uunivuokaan asetellaan ekaksi pohjalle kerros munakoisolevyjä. Niiden päälle tomaattikastiketta, tomaattikastikkeen päälle besamelkastiketta. Tämä toistetaan vielä toisen kerran niin että päällimäiseksi jää besamelkastiketta. Besamelkastikkeen päälle ripottelet juustoraastetta ja se on valmis uuniin. 175 astetta noin 20 min tai kunnes juusto on sulannut ja ruskistunut.

Kakkujen ohjeet laitan lähipäivinä. Nyt seuraan Avrupa Yakasi-komediasarjaa :)

Hehkutusta!! :)

Heti piti paasta tannekin hehkuttamaan: Liput Suomeen on nyt varattu! :)
Lähtöpäivä olisi vasta 21 toukokuuta mutta who cares, heti rupesi kintuissa tutisemaan. Suomi-päiviä olisi tiedossa runsaat 19!!! Eli paluu takaisin 9 kesäkuuta. Ehtii tapailla kavereita ja sukulaisia runsaasti.
Ja hinta oli vielä tosi halpa, Istanbul - Helsinki Frankfurtin kurvilla yhteensä 185 EUR meno-paluu. Päihitti jopa superhalvan airbalticin jonka halvin lippu keväälle maksoi yhteensä 223 EUR (unohtamatta tietenkään että he eivät tarjoile mitään syömistäkään lennoilla). Eli nyt pitäisi vaan värkätä jotenkin itseni Istanbuliin mutta se ei ole kait ongelma koska bussit kulkee viime hädässä :) Vertailun vuoksi Adanasta Helsinkiin (2 lentoa) Turkish Airlinesilla maksaa yhteensä 445 EUR tällä hetkellä, eikä varmasti halvene.
**********************************************************
24.12.2008 EDIT:
Liput on nyt ostettu. Pitkän nettisivuilla surffailun ja kokeilun jälkeen löysinkin aivan uudet päivät/lennot Lufthansalta suoraan. Maksoin niistä yhteensä 390 YTL eli 183 EUR.
Lähden vasta 27. toukokuuta aamu- tai päivälennolla Istanbuliin (en ole vielä ostanut). Istanbulista sitten Frankfurtin kautta illalla Helsinkiin jonne saavun klo 1.30 yöllä (heh heh, toivottavasti joku tulee hakemaan).
Takaisin 12. kesäkuuta aamulla lähtö Hesasta Munchenin kautta Ankaraan jonne saavun iltapäivästä klo 15 aikoihin. Sieltä sitten suora lento Adanaan Anadolujetillä illalla ja Adanaan saavun lähemmäs keskiyötä.
Reissaamista tulee mutta hinta on tosi halpa. Anadolujetin Ankara - Adana maksaa 25 EUR eli ainoastaan jää nyt huoleksi Adana - Istanbul lento mutta tällä hetkellä sopiva lento Türk hava yollarilla maksaa 50 EUR, joten ei paha. Onur Air ei ole vielä edes aloittanut kesän myyntiä.
Loppujen lopuksi hintaa tälle matkalle tulisi pahimmassa tapauksessa 260 EUR yhteensä kaikkineen lentoineen. IHANAA!!!! Suomi kutsuu!! :)

Nyt vaan ilmoittelemaan huomenna ilouutisia lähimmäisille kun soitan :)

Joulutervehdys

 

***********************************************************************

Vaikka täällä emme joulua juhlikaan haluan silti toivottaa kaikille tutuille ja tuntemattomille blogini lukijoille HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA!  Toivon että kaikki saisivat nauttia valkoisesta joulusta läheistensä kesken, ilman murheita ja huolia.

Joulu tuo tullessaan ison ilon,

ja ehkäpä myös muutaman lisäkilon.

Mutta ei huolta nyt asiasta tästä,

vaan nautitaan elämästä!

                        

***********************************************************************

Olen viime päivät ollut kiireinen etenkin kyökin puolella. Eilen kuitenkin puunasin kodin ja sisustelin olkkariin pientä joulutunnelmaa. Joulupukkeja, joulukoristeita tai muuta jouluun kuuluvaa ei meidän kotiin osteta, mutta kivaa punaista väriä on aina kiva laittaa esille lämmittämään näin talven vesisateiden keskellä.  Täällä on jo kolme päivää satanut vettä yhtä mittaan. Ilma on viileää mutta ihanan raikasta :) Istanbuliin luvattiin huomiseksi jopa lunta. Turkin keski- ja itäosissa on jo lumikerrokset ollut pitkään.

Tänään mieheni lähti kouluun poikkeuksellisesti vasta klo 10 joten nukuimme pitkään ja nautimme herkullisen aamiaisen. Mieheni lähdön jälkeen annoin itselleni luvan vielä laiskotella sängyssä kahteentoista asti, jonka jälkeen oli pakko päästä työn ääreen. Kävinkin ekaksi kaupassa ostamassa materiaalit illan menua varten joka koostui kasvislasagnesta (enemmänkin lasagne/mousaka sekoitus) sekä tiramisusta sekä suklaa-rusina-kookos-vanilja (toisin sanoen "mitä kaapista löytyy") kuivakakku :) Mieheni tykkäsi kasvislasagnesta valtavasti ja aionkin ottaa sen ruokalistalle useamminkin. Oli muutenkin aivan onnesta pyöreänä kun näki mitä olen tehnyt. Mieheni rakastaa myös tiramisua ;) Lasagnen vierellä syötiin tähteet eilisestä brokkoli-salaatista (keitettyä brokkolia, tilkka oliiviöljyä sekoitettuna puolen sitruunan mehuun sekä puristettuun kahteen valkosipulinkynteen, sekoita keskenään). Oli hyvää! :) Teen kakuista ynnä muista erillisen postauksen ohjeiden kanssa.

                           

Nyt vain odottelemme teen hautumista että päästään tiramisua syömään. Mieheni hyppii kahta jalkaa eikä jaksais odottaa enää :D

Mandariinihillo

Päätin tänäkin vuonna panostaa hillojen valmistukseen (mieheni rakastaa sekä tulee todella halvaksi tehdä itse) ja heti ekaksi vuorossa oli siis mandariinihillo. Viime talvena kälyn kanssa tehtiin sitä pari purkkia jotka menivät heti parempiin suihin. Tehtävänä olisi vielä greippihilloa (kyllä, greipistäkin voi tehdä hilloa), appelsiinihilloa sekä appelsiini-mandariinihilloa. Myöhemmin kesää lähestyessä pakolliset mansikkahillot sekä toivon mukaan myös aprikoosihillo on tehtävä. Viime vuonna en ehtinyt aprikoosihilloa tehdä sillä matkustimme parhaimpaan aprikoosiaikaan juuri Marmarikseen.

Mandariinihillo:

Tästä ohjeesta tulee noin 8 dl valmista hilloa.

Tarvitset

* 5-6 suurikokoista mandariinia (mieluiten siemenettömiä)

* 1 kg sokeria

* 500 - 600 gr vettä (vähän vajaa litran laitoin minä)

* 1 sitruunan mehu

Aluksi mandariinit pestään ja kuoritaan. Kuoria keitetään vähäisessä vedessä noin 5-10 minuuttia jonka jälkeen ne pienennetään pienen pieneksi silpuksi/mössöksi joko monitoimikoneessa tai haluamassasi silppurissa.

Mandariinien palat erotetaan toisistaan ja jos sisällä on siemeniä, ne tulee poistaa rikkomatta palan muotoa. Valkoiset kuidut palojen ympäriltä tulee myös puhdistaa mahdollisimman hyvin.

Valmista sokeri-vesiseos. Lisää kattilaan vesi ja sokeri. Keitä noin 15 minuuttia kunnes seos on vähän paksuntunut.

Lisää sokeriveteen mandariinin palaset sekä hienonnetut kuoret. Sekoita kunnolla ja anna seoksen kiehua liedellä kunnes hillon koostumus on sopiva (voi kestää lähemmäs tuntia). Testaan koostumuksen tipauttamalla pisaran hilloa pieneen astiaan jonka pistän pakastimeen pariksi minuutiksi. Jos viilennettyään hillo on paksuuntunut sopivasti, tarkoittaa se sitä että hillo on valmis.

Lopuksi sekoita joukkoon sitruunamehu ja anna vielä kiehua minuutin verran.

Kaada valmis hillo kuumana puhtaisiin säilytyspurkkeihin ja anna jäähtyä. Jäähdyttyä sulje kannet.

.....ja eikun syömään!! :)

Hiljaisuus valtasi talon

Rannalta keräämäni simpukankuoret kuivumassa auringossa


Vieraiden lähdettyä taloon on jäänyt iso tyhjyys. Kotona on hiljaista ja suoraan sanottuna tylsää :) Iltaohjelmaan kuuluu ainoastaan telkkari ja/tai leffa, ruoan ja teen jälkeen. Kuulema hourailen myös unissani että missä kaikki ovat, missä on anoppi ja käly :) Mieheni on sitten uniselle minälleni selittänyt että kaikki ovat omissa kodeissaan nukkumassa :) Huh huh, kylläpä sitä ehtii tottua vieraisiin. Nyt näyttää ainakin vieraskannalla hiljaiselta helmikuuhun asti, jollei sitä ennen anoppi tule tänne toipumaan guatr-leikkauksesta (jonkun kaulassa olevan rauhasen toiminta häiriintynyt, guatr sairaudet ovat todella yleisiä Turkissa, miehelläni myös guatr-kasvain joka pitäisi leikata). Saas nyt nähdä.



Sain vihdoin koko vieraiden jälkipyykin pestyä ja lattiat luututtua kuntoon. Vielä pitäisi isot täkit säilöä kaappien päälle. Olenkin viettänyt pieniä lomapäiviä tämän alkuviikon. Päivisin imuroin netistä leffoja tai lempisarjojeni jaksoja joita iltaisin sitten katson mieheni kanssa tai yksin. Olen katsonut seuraavat leffat: X Files I want to believe (keskitasoa), The Strangers (tylsä), Transporter 3 (oli kyllä hyvä) ja aloittanut Eagle Eye:ta (jännä). Tänä iltana ehkä siirryn kyllä uusimpaan Keanu Reevesiin eli The Day the World Stood Still. Ei kuulema ole kovin hyviä arvosteluja saanut mutta who cares, jos leffassa on Keanu Reeves niin se on varmasti hyvä ;)

Ruokapuolella on myös hiljaista koska vasta eilen päästiin markkinoille ostamaan hedelmiä ja vihanneksia. Lempihedelmäni appelsiinit olivat taas todella halpoja: 5 kiloa 1 YTL eli 0,50 EUR. Myös ihmetyksekseni markkinoilla oli tuoreita herneitä myynnissä!! :) Ostin niitä yhden kilon (1,5 YTL/kg) ja voi että kun olivat makeita. Tuli aivan kesä mieleen.

Ei sinänsä, säiden puoleen täällä on kovinkin kesäistä. Joka päivä aurinko paistaa pilvettömällä taivaalla ja mittarien lukemat nousevat aina 20 asteeseen. Auringossa jopa 30 asteeseen. Uskomatonta kun ajattelee että ollaan jo yli joulukuun puolivälin! Iltaisin tietenkin ilma viilenee nopeasti mutta yhä edelleen voi pelkällä kevyellä takilla olla ulkona.


Joulu lähestyy myös uhkaavasti ja minulle tiedossa on joka jouluinen traditioini eli riisipuuron keitto :) Se onkin ainoa tapa jolla juhlistan vanhoja perinteitä. Ehkä nyt joulun aikaan voisin myös alkaa juomaan kotiin kerääntynyttä glögivarastoa. Mieheni rakastaa glögiä ja juokin sitä vuoden ympäri. Minulle se menee alas ainoastaan juuri kylminä talvi-iltoina.

Kuukauden päästä olisi miehelläni kahden viikon loma taas tiedossa (opettajana olo on ihanaa), eikä meillä ole hajuakaan mitä silloin tehtäisi. Mieheni kotikaupunki ei kovin houkuttele kylmine ilmoineen ja lumineen, jota varmasti siihen mennessä on satanut. Viime vuonna käytiin Alanyassa, joka on kyl aivan liian pitkän ajomatkan takana (7 tuntia). Lähimailla ei oikein ole kiinnostavaa paikkaa joka olisi houkutteleva myös talvisin. Kappadokiassa kävimme myös pari kesää sitten, todella mahtava paikka, kesäisin! Vaihtoehdoiksi jäävätkin sitten idän ihmeet eli Urfa, Mardin, ehkä Hatay/Antakya. Nekään ei oikein talvella houkuttele. Pohjois-Kypros on myös lähellä mutta vaatii passia mieheltäni (uurastusta ja rahan menoa) sekä varmaan viisumia minulta, who knows. Eikä siellä varmaan ole myöskään mitään talvisin?! Luultavasti olemme siis vain kotona.

Rauhallista joulunalusaikaa kaikille täältä lämmöstä! :)

Joulukuinen Mersin

 

Tässä kuussa ottamiamme kuvia Mersinin "talvesta".  Lämpötila ei vielä ole päivisin laskenut montaa kertaa alle 20 asteen. Yöt tosin ovat jo viileitä. Jotkut polttavat hellassa puuta, hiiliä tai mitä vaan käsiinsä saavat kotiansa lämmittääkseen joka johtaa koko kaupungin peittävään savupilveen. Tänä talvena erityisesti tämä savu tuntuu olevan todella kitkerä ja voimakkaan hajuinen. Auta jos vaan unohtuu pyykit ulos illaksi => uudestaan pesukoneeseen. Olenkin hoputtanut miestäni ikkunoiden ja ovien tiivistämisessä jottei se savun haju tule sisälle asti.

Tässä esimerkki:

 

Iltaisin ulosmeno on siis pyhä mahdottomuus. Voih, kunpa muuttaisimme nopeasti alueelle jossa näitä "savuttajia" olisi vähemmän....

Mutta nyt sitten lämpimimpiä kuvia:

Mersinin kuuluisaa rantapuistikkoa

Minä ja Hollannin sukulaiset rannalla

Keräsimme lankoni vaimon kanssa pari kiloa rannalle ajautuneita simpukankuoria. Niistä tulee hienoja koristeita kylppäriin kunhan ne saan vain pestyä :)

Välistä ihmettelimme myös notkuvaa sitruunapuuta isossa puutarhassa. Sitrushedelmien kausi on parhaimmillaan ja joka paikassa näkyy appelsiini, greippi- tai sitruunapuita.

Muita kuulumisia, vieraiden jälkeen tänään siivosin ja pyykkäsin koko päivän. Vielä on ainakin 3 koneellista pestävää jäljellä. Kodin joka huone on tällä hetkellä täynnä kuivuvaa pyykkia :) Ruokapuolella on ollut hiljaista vaikka pakastin on täynnä lihaa eri muodoissa.  Ei oikein nappaa syödä joka päivä lihaa sillä uhrijuhla on ainoastaan lihansyöntiä aamusta iltaan :)

Olen myös ilokseni huomannut, asiasta kolmanteen, että täällä Mersinissä käy SUOMALAISIA. Viime viikolla törmäsin Forum-kauppakeskuksessa kolmeen suomalaiseen (yhdellä oli turkkilainen poikaystävä mukanaan) sekä eilen suomalaiseen perheeseen; kaksi lasta sekä äiti. VAU! En keskustellut heidän kanssaan mutta myhäilin tyytyväisenä vieressä :) TOSI HIENOA nähdä suomalaisiä myös täälläpäin Turkkia ja vielä tähän vuoden aikaan :) Tervetuloa vaan lisää!

Mieheni toi vieraita meille illaksi joten minä tästä lähden valmistamaan teetä heille :)

Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille!

Vuoden 2008 ikimuistoinen uhrijuhla

 

Tämän vuoden matka anoppilaan jäi muistoihini erityisesti tapahtumiensa takia. Aloitan alusta.

Lähdimme lauantaina kohti Pazarcikia jonne meidän ei ollut tarkoitus kiirehtiä ollenkaan, vaan rauhallisesti ajaa pysähdellen sekä matkasta nauttien.  Pysähdyimmekin kerran tien reunalle vihreän pellon vierelle.

Huomasimmekin että olimme pysähtyneet kuuluisan Adanan Incirlikin sotilastukikohdan viereen, josta esim. USA pommittaa/on pommittanut Irakia.  Sinne laskutui juuri iso sotilaskone, josta päättelimme sen olevan tuo tukikohta.

Hsss...näitä sotilastukikohtia ei saisi valokuvata, mutta otimme riskin. Älkää kertoko kenellekään :D

Anoppilaan saapuessamme koimme yllätyksen: mieheni Marmariksessa asuva veli ja "ei terve" vaimonsa olivat tulleet lastensa kanssa yllätyksenä myös anoppilaan.  Siinä sitten puitiin tätä yllätystä koko ilta, koska tämä myös tarkoitti sitä että lapsiperhe nukkuu ainoassa lämmitetyssä huoneessa. Yhteen huoneeseen sai UFO:n eli infrapuna lämmittimen, mutta yksi perhe joutui nukkumaan ihan ilman mitään. Anoppini ja kälyni nukkuvat aina kylmässä huoneessa joten heitä tämä ei niin haitannut.  Jos olisimme tienneet että he ovat tulossa olisimme ottaneet mukaan Mersinistä meidän oman lämmittimen, täten kaikki olisivat lämpimiä.  Parin todella kylmän nukutun yön jälkeen (siellä lämpötilat oli öisin lähellä nollaa, päivisin about 15), saimme sumplittua huoneet ja lämmittimen niin että kaikki olivat tyytyväisiä.  Me saimme lämmittimen :D

Sunnuntai menikin sitten valmisteluissa sekä uhrattavan pässin ostossa. Me sekä Hollanista tullut lankoni uhrasivat tänä vuonna koska Marmariksessa asuvalla langolla ei ole kuulema yhtään rahaa (vaikka olemme kuulleet monelta taholta aivan muuta).  Tapansa mukaisesti  lankoni "ei terve" vaimo ei nostanut kättään missään vaiheessa auttaakseen edes yksinkertaisimmissa uhrijuhlan valmistelussa tai edes katsonut lastensa perään.  Meitä kaikkia ärsytti.

Tässä meidän poppoo (paitsi mieheni joka kuvasi) syömässä illallista: raakoja bulgurpullia, ns. yoğurma köfte, kaikkien paitsi minun suosikki, mutta söinkin vanhoja ruokia :)

Uhrijuhlan ensimmäinen päivä, maanantai. Aamulla söimme kunnon aamupalan jonka jälkeen anoppini varaamat miehet tulivat uhraamaan uhrimme.  Tätä tehdessä en koskaan katso rituaalia vaan pysyttelen tiiviisti sisätiloissa.  Tänä vuonna Pazarcikin katuja ja etenkin markkinoita kävellessäni, joissa näitä eläimiä myydään, rupesin ensimmäisen kerran voimaan pahoin. Ajatus jo siitä että ne ovat nyt täällä mutta huomenna kuolevat (silloin oli sunnuntai) oli kuvottava. Onneksi sain tämän tunteen nopeasti tukahdettua, muuten juhla ei olisi kovin onnistunut.

Pässit teurastettiin, pilkottiin paloihin ja sisäelimet pestiin, sekä pakattiin. Heti teurastuksen yhteydessä jaettiin lähimmille naapureille heidän osansa ruhoista, muut tuotiin kotiin jossa yhteisvoimin luut eroteltiin sekä liha erotettiin hyvään rasvattomaan ja jauhettavaan rasvaiseen lihaan. Lankoni "ei terve" vaimo pakotettiin pyytämällä tekemään lihan paloittelua, mutta jo parin tunnin työn päästä hän tuli taas hellan viereen valittamaan kuinka väsyttää sekä päätä särkee, sekä nukkui. Haa, haluan myös mainita sen että lankoni on ainoa joka lasten perään katsoo, hän syöttää, nukuttaa, leikittää, käyttää vessassa, komentaa ja opettaa. Lankoni muutenkin työskentelee koko kesän 18  h päivässä ja kotona hänellä on vielä lapset katsottavana: öisin hän jopa herää lasten itkuun ja heitä lohduttaa.  Kahdessa vuodessa lankoni hiukset olivat muuttuneet aivan harmaiksi sekä polvet ovat jo alkaneet pettää. Kaikkia taas ärsytti.

Työt saimme kolmin voimin, minä, kälyni sekä Hollannin lankoni vaimon kanssa loppuun lähemmäs klo 20.00. Lihat pussitettiin ja pakastettiin.  Miehet grillasivat lihoja jo aikaisin päivällä joten illalla töiden lomassa me sitten uudestaan syötimme ja juotimme ihmiset, "ei terveen" nukkuessa lämpöisen hellan vieressä.

Toinen päivä alkoikin sitten tapahtumarikkaasti. Oli tarkoitus että kolme veljestä: mieheni, Hollannin lankoni vaimoineen sekä Marmariksen lankoni anopin kanssa kiertäisivät sukulaiset Gaziantepissa sekä appini kotikylässä, Evrissä. Autoon ei olisi koko poppoota lapsineen edes mahtunut.  Täten päätimme että minä, "ei terve" lapsineen sekä kälyni jäävät kotiin kun muut sukuloivat.  Minulle tämä oli kiva yllätys koska en oiken tykkää kierrellä sukulaisia, siellä on aina hirveä tungos ja päpätys. Syötetään ja juotetaan väkipakolla kunnes olet ähkyssä unohtamatta tietenkään naisten juorupiirit, joihin minunkin odotetaan osallistuvan.

"Ei terve" ei ottanut uutista kotiinjäämisestä hyvin ja pakkasikin kimpsunsa ja kampsunsa ennen ketään muuta lähtiäkseen oman äitinsä kotiin, koska myös he asuvat Pazarcikissa. Sinne hän sitten lähti lasten kanssa mitään sanomatta tai toivottamatta, kuten tapaansa kuuluu.  Tämä taisi olla miehelleni viimeinen pisara ja hän sitten räjähti. Hän ekaksi vaati isointa Hollannin veljeään puuttuman tilanteeseen jotenkin, koska vanhimmalla veljellä on suurin vaikutusvalta perheessä. Mieheni vaati että joku kertoisi langolleni ("ei terveen" miehelle) kuinka huonosti "ei terve" käyttäytyy eikä tämä ole hyväksyttävää. Loppujen lopuksi, puolitoista tuntisen matkan sukulaisten luokse, koko autossa ollut poppoo, anoppi sekä veljekset sekä veljen vaimo, antoivat piiskaa "ei terveen" miehelle. Kertoivat kaikki huonot kokemukset ja mitä "ei terve" on sanonut, tehnyt ja ollut tekemättä, niin Pazarcikissa kuin Marmariksessa viime kesänä. Kuinka istuu vain kun muut tekevät töitä. Kuinka epäkunnioittavasti hän käyttäyttyy niin lankoani itseään kuin muita sukulaisiamme kohtaan. Marmariksen lankoni istui koko matkan hiljaa, ei sanonut mitään. Läksytys oli pakko tehdä sillä koko asia oli jo karannut käsistä.

 

Jäimme kälyni kanssa kaksistaan, tiedottomina autossa käytävästä keskustelusta. Saimme täten rentouduttua koko päivän ilman lapsia ja mököttävää "ei tervettä". Siivosin kodin kaikki huoneet, veimme jauhettavat lihat jauhettavaksi, pussitimme jauhelihat sekä pakastimme ne. Loppupäivän katsoimme yhdessä telkkaria ja nautimme rauhallisuudesta. Tietty pari kertaa tuli myös tuttuja vierailulle toivottamaan hyvää uhrijuhlaa joten heidän kanssaan rupattelimme.  Muutenkin päivä sujui rattoisasti, siihen asti kunnes sukuloivat saapuivat kotiin. Marmaris lankoni oli aivan hiljaa, kaikki muutkin selvästi hiljaisia. "Ei terve" ei ollut tullut kotiin lastensa kanssa vaikka kello oli jo 23 joten anoppini todella vihaisesti vaati Marmaris lankoni hakemaan vaimonsa vaikka väkipakolla takaisin kotiin. Täällä Turkissa on tapana aina että naimisiin mennessä erityisesti juhlien aikaan anoppila on tärkeämpi kuin oma perhe, etenkin jos järjestetystä avioliitosta on kyse.  Anoppilassa autetaan, otetaan vastaan vieraita sekä syödään.  Morsian ns. siirtyy häiden aikana kotoataan anoppilaan, jonka jälkeen anoppi pitää huolta hänestä. Äidin sekä oman perheensä kanssa voi tietenkin tavata, keskustella ja vierailla, mutta yöt kuuluu olla siellä missä aviomieskin on eli anoppilassa.

Lankoni haki lapset sekä vaimonsa kotiin, he selvästi olivat tapelleet matkalla. Kaikki leikkivät vähän lasten kanssa, tuntui että jää alkoi sulaa.

Seuraavana aamuna (meidän viimeisenä aamunamme) huomasimme parannuksen "ei terveen" käytöksessä. Hän alkoi tulla keittiöön etsimään jotain tehtävää, mutta ei aktiivisesti tietenkään.  Aloimme myös itsekin olemaan positiivisempia "ei tervettä" kohtaan, koska täten palkitsimme hänen parannustaan. Juttelimme normaalisti ja selvästi päivän mittaan käytös parani. En tiedä sitten onko tämä minkälainen enne mutta olimme kaikki tyytyväisiä. Toivon mukaan Marmaris lankoni saa asiat kuntoon vaimonsa kanssa ja hänen käyttytymisensä paranee HUOMATTAVASTI.

Me suuntasimme Hollannin lankoni ja vaimonsa kanssa takaisin kohti Mersiniä tuona samaisena päivänä (keskiviikkona). Ennen lähtöä Hollannin lankoni läksytti vielä erikseen "ei tervettä" käytöksestään ja toivoi hänen parantavansa sitä. Ainakin "ei terve" tuli meidän perään vilkuttamaan, joka ei ollut tavanomaista :D

Saavuimme perille myöhään illalla ja söimme nopean illallisen. Eilinen päivä oli taas kiireinen mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa, kuvia tiedossa :)

Tässä siis meidän uhrijuhlan raportti. Tapahtumarikas ja TODELLA mielenkiintoinen juhla siitä tuli. Toivon mukaan kaikesta huolimatta tästä tulee käännnekohta "ei terveen" ja lankoni keskinäisessä suhteessa sekä suhteessaan muita kohtaan.

Kotona taas

Eilen tultiin takaisin kotiin mutta olen vielä kiireinen lankoni sekä vaimonsa kanssa ainakin huomiseen asti. Tämän takia raportti meidän todella mielenkiintoisesta ja tapahtumarikkaasta uhrijuhlasta on tiedossa vasta huomenna, jos ehdin kirjoitella :)

Juhlatoivotuksia ja tauko....

Ekaksi hyvää itsenäisyyspäivää kaikille maailman suomalaisille :)
Valitettavasti en voi jokavuotisen traditioni mukaan sytyttää kahta kynttilää tänä vuonna koska olemme huomenna koko päivän matkalla kohti anoppilaa. Myöskään Linnan Juhlat jää väliin, valitettavasti :D

Sukulaisten kanssa päivät ovat olleet kiireisia ja täynnä toimintaa. Tänäänkin aamusta asti olemme hoidelleet lankoni asioita ympäri kaupunkia (esim. käyntikortteja painatettiin, rahaa vaihdettiin, käytiin vaihdattamassa henkilökortti). Justiinsa tultiin kotiin kahdesta kauppakeskuksesta jossa kateltiin jotain ostettavaa. Mitään ei löytynyt mutta ainakin vietimme taas rattoisia aikoja yhdessä. Kohta on pakko mennä pakkaamaan matkalaukkua huomista varten.

Me lähetetään käly bussilla meitä kotiin odottamaan jo huomenaamulla. Me varmaan päästään tien päälle vasta aamupäivästä. Pysähdytään ainakin Adanassa taas kerran, kauppakeskuksessa :D Illalla toivottavasti meitä odottaa Pazarcikissa lämmin huone (koska heillä on hella vain yhdessä huoneessa) ja ruoka. Odotan jo pelolla sitä kylmyyttä mitä siellä tulee olemaan. Ainakin 10 astetta täältä kylmempi, öisin lähellä nollaa. Me nukutaan vielä huoneessa jossa ei tule olemaan mitään isompaa lämmitystä.

Kuten jo tiedätte, meillä täällä juhlitaan ensi maanantaista lähtien 4 päivää uhrijuhlaa eli Kurban Bayramia. Näin blogin välityksellä toivotan kaikille juhlijoille lihaista ja rauhallista uhrijuhlaa :)

Tarkoituksemme on Pazarcikissa sunnuntaina käydä eläinmarkkinoilla valitsemassa "uhrimme" jonka sitten tietyn rituaalin mukaan uhraamme maanantaina, ekana juhlapäivänä. Yleensä eka päivä menee kokonaan lihojen pilkkomisessa ja pakkaamisessa sekä niiden jakamisessa tutuille ja tarvitseville (köyhille). Toisena päivänä on tarkoitus mennä apin kotikylään jossa asuu mieheni sukua. Sinne toivottavasti saamme koottua ison ryhmän sukulaisia jotta ei tarvitsisi kaikkia kiertää erikseen. Kylä on muutenkin todella alkeellinen ja tylsä mutta yhden päivän kyllä kestää. Samana päivänä käydään myös apin haudalla rukoilemassa.

Kolmas päivä on tarkoitus käydä aamulla Kahramanmaraksessa lankoni vaimon veljen luona, sieltä sitten suoraan takaisin kotiin.

Lintuparat joutuvat olemaan 4 päivää yksin ja olen vähän huolissani miten heille saan tarvittavan määrän ruokaa annettua, mutta paljon vain siementikkuja ja siemenlautasia tarjolle niin eiköhän ne pärjää.

Neljäs eli viimeisen päivän vietämme Mersinissä lankoni ja vaimonsa kanssa. Anoppi ja käly jäävät kotia Pazarcikiin. He lähtevät takaisin kohti Hollantia perjantaina aamupäivällä.

Haluan tässä myös mainita että blogissani tulee olemaan katkos näinä päivinä kun emme ole kotona eli kirjoitan ehkä, jos jaksan/ehdin, torstaina. Olen muutenkin viime päivinä todella vähän ehtinyt teidän muiden blogeja lukea joten pyydän anteeksi. Kunhan nämä vieraat lähtevät niin sitten pääsen taas vanhaan rytmiin takaisin.

Vielä kerran HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ ja HYVÄÄ UHRIJUHLAA! :)

Ekat päivät vieraiden kanssa

Muutama päivä on nyt vieraiden kanssa vietetty ja meno on jos jonkinlaista. Anoppi ja käly tulivat torstai-iltana, mieheni isoveli ja vaimo lauantai-iltana. Sunnuntaina kävimme vain pari tuntia merenrannalla kävelemässä ja nauttimassa talviauringosta. Muut päivät olemme olleet kotona juttelemassa ja juoruamassa, tietenkin.. :) Aamupalapöydästä alkava juoruilu kestää iltaan asti ja koko suvun jäsenet sekä naapurit käydään läpi yksitellen. Iltapäivästä sitten alkaa ruoanlaitto joka kestää iltaan asti. Katoan aina välistä omiin puuhiini tietokoneen ääreen pieniksi hetkiksi. Iltaisin muiden katsoessa seuraamiaan tv-sarjoja minä luen omassa rauhassani kirjoja. Ovat jo minut outolinnuksi nimenneet :)

On kuitenkin ollut tosi hauskaa. Maha kippurassa nauretaan tarinoille ja vitseille. Hollannista tuli iso kasa tuliaisia kuten salmiakkia, juustoa (edam), teelajeja, mausteita sekä hieno musta satiinihame :) Tässä on muutenkin syöty ja juotu niin paljon viime päivinä että on varmasti kiloja tullut..

Ruokapuolella olen pitänyt kuria. Olen johdossa keittiössä ja teen usein suurimman osan ruoista. Ei mitään rasvaisia anopin ruokia vaan omia suomalaisia ruokia. Olen tehnyt peruna-purjokeittoa sekä omenpiirakkaa sekä kukkakaalipaistosta. Eilen paistimme hamsi-kalaa, joka kesti tosi pitkään. Hamsi on todella pieni kala ja paistettavaa oli 3 kg joten työtä riitti :) Onneksi kalat saadaan täällä valmiiksi perattuna, muuten työ ei loppuisi koskaan.

Tänään syötiin spagettia johonka käytimme lankoni tuomaa valmista kaupasta ostettua spagettikastiketta. Voi että kun oli hyvää. Täällä Turkissa valmistuotteet on tosi kalliita verrattuna itsetekemiin, joten me emme niitä ostele. Esimerkiksi Suomessa lempparini kalapuikot eivät maksaneet kuin noin euron per laatikko, täällä joudun maksamaan lähemmäs 3 euroa paketista, jossa on vain 8 puikkoa. Suomessa on 10. Suomen ja Turkin palkkatasoa vertaillessa ero on huomattava. Ne onkin täällä minulle luksus-ruokaa :)

Nyt imuroin netistä uusinta Mad men - sarjan uusinta jaksoa koska meidän antenniongelmat jatkuvat yhä edelleen. Nyt lähti jotkut turkkikanavatkin. Onneksi mieheni ja lanko jaksavat puuhata sen parissa. Tänään viettivät jo koko illan katolla antennilautasta väännellen ja käännellen. Täytyy varmaan vielä lisätä huominen Tudors-jaksoksin imurointilistalle.

Huomenna ollaan menossa markkinoille aamusta, iltapäivästä juorukerho taas kokoontuu. Saa nähdä miten tämä viikko jatkuu. Torstaina ollaan kuulema menossa vuoristoon, viikonloppuna lähdemme sitten mieheni kotikaupunkiin jossa ollaan 3-4 päivää korkeintaan. Siellä on tosi kylmä eikä anoppilassa ole hyvää lämmitystä. Yksi huone on vain lämmitetty muut huoneet kylmempiä kuin jääkaappi. Olenkin yleensä tullut sieltä nuhaisena takaisin kotiin.

Mersinissä lämpötilat ovat edelleen 20 lähellä ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Mahtavaa!! :) Tänä vuonna talvi taitaa tulla myöhään..ei olla edes lämmitintä kaivettu vielä esille.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille lukijoille!